Korkearakentamisessa talotekniikan rooli korostuu

Korkearakentamisen buumi on nyt päällä – suunnittelijoiden pöydällä on tornitaloja etelästä pohjoiseen. Kokemuksia 
maailmalta on sovellettava pohjoiseen ilmastoon.

Suomessa ensimmäiset korkearakentamisen selvitykset valmistuivat jo lähes 10 vuotta sitten, mutta vasta nyt tornitaloja on ryhdytty rakentamaan suuremmassa mittakaavassa. Yli 20-kerroksisia tornitaloja on parin viime vuoden sisään valmistunut esimerkiksi Helsinkiin, Espooseen, Järvenpäähän ja Tampereelle.

Koko ajan on käynnissä lisäksi uusia hankkeita, joista korkeimmat ylittävät jopa pilvenpiirtäjälle määritellyn 150 metrin korkeusrajan. Suunnittelupöydällä kohteita on eteläisestä Suomesta Ouluun saakka.

Maailmalla tornitaloja on rakennettu jo viime vuosisadalla, mutta Suomessa ne ovat vielä uusi ilmiö. Tästä johtuen ratkaisuja ja toimittajia haetaan ulkomailta asti, joten kansainväliset kontaktit ovat tärkeitä.

Mallien hakeminen konkareilta on tärkeää erityisesti rakentamisaikataulun nopeuttamiseksi. Korkearakentamisessa yhden viikon rahoituskulut mitataan sadoissa tuhansissa euroissa.

Pohjoismaissa kylmä ilmasto aiheuttaa tornitaloissa omia haasteita, joita matalissa rakennuksissa ei ole tarvinnut yhtä laajasti huomioida. Ulkomaisia referenssejä ja toimintatapoja haettaessa on muistettava, että määräykset ovat myös Pohjoismaiden välillä erilaisia, jolloin ratkaisuja ei aina pystytä sellaisenaan soveltamaan Suomessa. On osattava kattavasti ja turvallisesti yhdistää kokemuksia.

Optimaalisin LVI-ratkaisu vaihtelee kohteittain

Tornitalojen LVI-tekniikka voidaan toteuttaa useammalla eri järjestelmävaihtoehdolla. Tornitaloissa tekniset ja paloturvallisuuteen liittyvät vaatimukset ovat paljon suurempia kuin matalammissa kohteissa, joten tilatehokkuus on tornitaloissa selkeästi matalampi. Tämän vuoksi LVI-järjestelmävalinnassa täytyy muistaa teknisen tilantarpeen – ja sen sijoittumisen – vertailu eri ratkaisuvaihtoehtojen välillä.

Optimaalisimman ratkaisun valinta ei ole yksinkertaista ja vaihtelee merkittävästi kohteittain, sillä kohdekohtaisten ominaisuuksien lisäksi myös rakentamiskustannukset ja myyntitulot vaihtelevat paikkakuntien välillä: Helsinkiin paras ratkaisu ei välttämättä ole paras Ouluun, vaikka rakennukset olisivat identtisiä keskenään.

Hotellia taas ei kannata tai edes voida rakentaa samalla teknisellä ratkaisulla kuin toimistoa esimerkiksi erilaisten akustisten sekä sisäisten lämpö- ja kosteuskuormien vuoksi.

Tornitalossa myös kerrosten välinen ero myyntihinnassa on merkittävä:
ylimpien kerrosten tilat voivat maksaa jopa tuhansia euroa enemmän neliötä kohti kuin vastaavat tilat alimmissa kerroksissa, joten teknisten tilojen sijoittelulla on suuri merkitys.

Korkeimmat kodit myydään maisemalla

Asuinrakennusten osalta kesäajan lämpötilanhallintaa täytyy tarkastella vähintään astetuntivaatimusten kautta. Tarkastelun avulla varmistetaan, että huoneistoissa 27 °C sisälämpötila ei ylity liian montaa tuntia kesän aikana. Useasti tämä vaatimus pystytään kattamaan parvekkeiden tai sälekaihtimien luoman passiivisen ratkaisun avulla.

Tornitaloa suunniteltaessa täytyy kuitenkin muistaa, että käyttäjät odottavat tornitalolta nimenomaan maisemia. Tällöin he eivät varmasti tyydy ratkaisuun, jossa sisäilmaolosuhteet täyttyvät kääntämällä sälekaihtimet kiinni toukokuussa ja avaamalla ne jälleen syyskuussa.

Maisemien lisäksi on syytä muistaa, että astetuntivaatimusten täyttyminen tarkastellaan Ilmatieteenlaitoksen laatiman testisään avulla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi kesän 2018 kaltaisena hellekautena astetuntivaatimukset täyttävässäkin huoneistossa on erittäin lämmin.

Jos viime kesän kaltaiset hellejaksot yleistyvät, niin asuinrakennusten jäähdyttämisestä 2020-luvulla tullee samanlainen vakiovaruste kuin autojen ilmastointi jo on.

Kirjoittaja:

Niina Laasonen

Elinkaarisuunnittelun projektipäällikkö, Sweco