Kondenssikattiloilla ilmastotalkoisiin

 

KATSO VIDEO: Miten kondenssikattila eroaa perinteisestä lämmityskattilasta?

 

Öljylämmittäjän ei kannata siirtyä maalämpöön sen paremmin päästöjen kuin kustannustenkaan takia. Päästöjen kannalta se on vain oman pahan mielen laastarointia, sillä ilmastotalkoissa ratkaisee kokonaisuus.

Maalämmön sijaan vanha öljykattila kannattaa vaihtaa energiatehokkaaseen ja vähäpäästöiseen kondenssikattilaan. Tämä kannattaa myös kustannussyistä: vanhan omakotitalon öljylämmityksen siirtäminen maalämpöön maksaa noin 30 000 euroa, kondenssikattilainvestointi taas noin 3000–6000 euroa.

Kun vanha öljykattila vaihdetaan kondenssikattilaan, kiinteistön öljynkulutus putoaa jopa 30 prosenttia. Tavanomainen suomalainen omakotitalo käyttää vuodessa öljyä noin 2000 litraa, joten euron litrahinnalla lämmitys maksaa uudistuksen jälkeen vuodessa noin 1400 euroa.

Maalämmön vuosikustannus pyörii noin tuhannessa eurossa, mutta 400 euron erolla öljylämmittäjään sen alkuinvestointia ei kuitata ikinä.

Kondenssikattilassa piipusta vapautuva savukaasu jäähdytetään, jolloin siitä tulee noin 115 astetta viileämpää verrattuna perinteisen öljykattilan savukaasuun. Erotus pystytään hyödyntämään lämmitykseen, ja piipusta vapautuu ilmaan lähinnä vesihöyryä. Vesihöyryyn kondensoituva vesi täytyy johtaa viemäriin, mutta Suomen täysin rikittömän öljyn ansiosta se neutraloituu viemäriverkostossa.

Lämmityssähköön verrattuna öljylämmityksen hiilidioksidipäästöt ovat noin puolet kevyemmät. Kannattaa siis miettiä tarkkaan, millaisilla toimenpiteillä kiinteistönsä energia- ja kustannustehokkuutta parantaa. Kun öljystä jo sinällään saadaan energian suhteen lähes kaikki hyöty irti, kondenssikattilan avulla hyötysuhde nousee laskennallisesti yli sataan prosenttiin. Sillä kelpaa osallistua ilmastotalkoisiin.

 

Arto Hannula

Toiminnanjohtaja, Lämmitysenergia Yhdistys ry

www.ley.fi

 

 

 

Kommentit

    Petrus Monni
    24.5.2019 11:36

    Mielenkiintoinen laskelma. Maalälmpö tokki saattaa maksaa sen 30 000 euroa, mutta useimmiten pientalokohteiden maalämpöurakka on lähempänä 20 000 euroa, varsinkin jos öljynkulutus on 2000 litraa. Tälläisellä öljynkulutuksella myöskään lämpöpumpun kuluttama sähkö on n. 4000-5000 kWh, joka ei millään matematiikalla maksa 1000 euroa. Lisäksi maalämpöurakkaan saa kotitalousvähennykset, mitkä parantaa hankkeen kannattavuutta entisestään.

    Jos öljyn kulutus on 3000-3500 litraa vuodessa, voi maalämmön sähkö maksaa lähemmäksi 1000 euroa, mutta silloin on öljyn vuosikulutus isompi.

    Toki kondenssikattila varmasti vähentää päästöjä, mutta käytetty lämmitysöljy on siitä huolimatta valtaosaltaan fossiilinen polttoaine, jonka kasvihuonepäästöt ovat merkittävät. Lisäksi Fossiilinen öljy heikentää kauppatasetta, kun meillä ei täällä omia öljylähteitä ole.

    Hieman rehellisyyttä laskelmiin!

    Petrus Monni, Gebwell Oy:n myyntijohtaja

    Arto Hannula
    27.5.2019 10:19

    Öljylämmitteiset talot toimivat yleensä patterilämmityksellä. Lämpöohjelma on mitoitettu meno- ja paluulämpötilaltaan 70/40, 60/40 tai jopa 80/60. Lämpöpumpun hyötysuhde putoaa sitä mukaa, mitä kuumempaa tehdään.

    Lämpöpumpun hyötysuhde pyörii kolmen paikkeilla. 2000 litran kulutus tarkoittaa 20 000 kilowattituntia, jolloin ostosähköksi jää kolmen hyötysuhteella 6700 kilowattituntia.

    Sähkön siirron sisältävällä keskihinnalla 0,15 € tästä tulee hinnaksi tuhat euroa vuodessa.

    Urakan hintaa nostaa myös se, että monessa talossa joudutaan uusimaan pattereita, koska lämpöpumpulla ei päästä riittävän korkeisiin lämpötiloihin. Tämä näkyy sitten urakkahinnassa.

    Pysytään totuudessa eikä käytetä laskelmissa alihintaista sähköä ja pumpun kulutusta.

    Tapio Tulenheimo
    29.5.2019 10:09

    Pitkästä aikaa kunnon keskustelua lehdessä, jatkakaa !

    Jesse Lintumäki, LVI-suunnittelija
    04.6.2019 06:53

    Arto Hannula kirjoittaa täyttä asiaa! Olen aina ihmetellyt lämmitysöljyn käyttöön liittyvää kielteistä asennetta. Öljylämmityksen päästöt ovat kuitenkin (jos unohdetaan hiilidioksidi) huomattavasti pienemmät kuin esimerkiksi puulämmityksellä.
    Maalämpö on erinomainen lämmitysjärjestelmä, kun se on mitoitettu oikein. Kuitenkaan se ei ratkaise kaikkien kohteiden lämmitysongelmia. Jos kaikki suomalaiset öljylämmityskattilat heivattaisi kaatopaikalle ja tilalle tulisi sähköön perustuvia lämmitysjärjestelmiä, maastamme loppuisi sähkö huipputehontarpeiden aikana.
    Nykyiset öljylämmityslaitteistot toimivat myös bioöljyllä, joten öljylämmitys on helposti muutettavissa fossiilivapaaksi lämmitysmuodoksi.
    Suomalaiset ovat hölmöjä yrittäessään pelastaa koko maailmaa. Meidän päästöillämme ei ole mitään väliä koko maailman mittakaavassa. Kansantaloutemme vain kärsii tuntuvista päästövähennyksistä. Kaiken kukkuraksi olemme vähentäneet päästöjä jo yli 20% 1990-luvun tasosta, mikä on iso saavutus pienelle pohjoismaalle.
    Suomessa tulisi säilyttää toimiva öljylämmityskanta. Näin saisimme pidettyä yhä kasvavan sähkönkulutuksen aisoissa.

    Petrus Monni
    06.6.2019 14:01

    On totta että patterilämmitys on usein mitoitettu 60-80 tai 40-70 lämpötiloille, mutta käytäntö on osoittanut että valtaosassa omakotitaloja todellinen huippupakkasten menoveden lämpötila on lähempänä 60 astetta. mikä on taas maalämmön osalta hyvä. Vuosihyötysuhde on useimmiten yli 3, mutta se on hyvä laskennan pohjatieto patterilämmitystaloissa. Eräs paljon maalämpöurakoita tekevä urakoitsija kertoi, että n.2-3 % heidän asiakkaistaan on joutunut lisäämään pattereita tai vaihtamaan pattereita isommiksi maalämpöurakan jälkeen.

    Sähkön keskihintahan on tuon 0,15 € / kWh, mutta siinä taitaa olla mukana myös kiinteä liittymämaksua, mikä on kulutuksesta riippumatonta, joten sen mukaan ottaminen on tälläiseen säästökysymykseen aika kyseenalaista, sillä se tulee kuluttajalle maksuun riippumatta siitä perustuuko lämmitys sähköön, puuhun tai öljyyn. Meikäläisellä se taitaa olla joka kuukausi 30 €, kulutinpa sähköä tai en.

    Ja tosiaan tuollaiset uutta tekniikka olevat kondenssivesikattilat toimivat varmaan siten, että niistä saa jopa yli 10 kWh / litra, mutta onko näin vanhemmissa öljykattiloissa? Omassa laskelmassa käytin 75 % hyötysuhdetta, kun lähellä sitä olevaa hyötysuhdetta olit ilmeisesti käyttänyt omissa laskelmissa? ja vuosihyötysuhde lämpöpumpulle oli 3-3,6.

    Tuohon kapasiteettipeliin:
    Lämpöpumput itse-asiassa vähentävät sähkön huippukulutusta, koska maalämpöä asennetaan myös sähkölämmitteisiin taloihin. Tässä Sulpun toimeksiannosta tehty selvitys, mikä kertoo asiasta: https://www.sulpu.fi/-/lisaantyva-lampopumppujen-kaytto-ei-kasvatakaan-suomen-sahkojarjestelman-tehokuormitusta

    Edelleen öljylämmitys on varmasti ihan hyvä lämmitysmuoto, mutta vaikka sitä kuinka viherpesee bioöljyillä ym. fakta on kuitenkin se, että siinä poltetaan öljyä, joka päästää ilmakehään hiilidioksipäästöjä. Tämäkin öljy olisi hyvä käyttää vaikka raskaassa liikenteessä, koska se on aika paljon hankalampi korvata muilla tavoilla..

    Arto Hannula
    07.6.2019 10:09

    Sähkön keskihinta suomessa on 0,15€/kWh jolloin siinä on energia ja siirtohinta. Koska kondenssikattiloilla saadaan savukaasuista muuten taivaalle menevä lämpöenergia talteen niin siksi niiden hyötysuhde on tuo 100% luokkaa. Koska laskennassa käytetään sekä ylempää että alempaa lämpöarvoa niin teoreettinen hyötysuhde nousee jopa 103% ja kaasukattiloilla jopa 106%, mutta tämä siis laskentatavasta johtuen.
    Maalämpö väistämättä lisäisi sähkönkulutusta mikäli öljylämmitykset muutettaisiin maalämmölle. Esim nimellisteholtaan 10 kW:n maalämpöpumppu 3 hyötysuhteella tarvitsee n.3,5 kW ottotehoa ja pystyy tuottamaan enää n. 5 kW antotehoa, jos keruunesteen lämpötila on n. -5 ja menovesi 60 C eli tarvitaan myös vastuksia jotta saavutetaan haluttu 10 kW, jolloin 3,5 + 6 kW = 9,5 kW ja jos niitä öljylämmitteisiä taloja nyt on noin 130 000 kpl => tarvitaan noin 1,2 TW voimalatehoa lisää. Näissä tilanteissa ei tuulivoima eikä aurinko auta.
    Kuten tuossa aiemmin jo kommentoitiin niin testauksissa uusiutuva nestemäinen polttoaine on toiminut moitteitta nykyisissä laitteissa niin miksi emme näyttäisi muulle maailmalle mallia kuinka edullisesti ja kotimaisin konstein voimme ratkaista tämän "ongelman" ilman että aiheutetaan maahan energiaköyhyyttä.

    Jukka Väätänen
    07.6.2019 12:47

    Kondenssikattilat tarvitsevat matalat paluulämpötilat, jotta kondensoituminen savukaasuissa toimisi kunnolla.
    Korkeilla paluulämpötiloilla kondensoitumista ei tapahdu ja kattila toimii, kuten normaali öljykattila.

    Petrus Monni
    07.6.2019 14:31

    Aika pieneksi mitoitettu kaivokenttä, jos tulevan nesteen lämpötila on -5 astetta. Kaivokenttä mitoitetaan yleensä siten, että tulevan nesteen lämpötila on talvella +2.. -2.
    Hyötysuhde on tyypillisesti 60 asteen menoveden lämpötilalla luokkaa 2,4...2,8, eikä tuota 1,4 niinkuin olet virheellisesti kommentoinut. Nykyisin on myös Inverterohjattuja maalämpöpumppuja jotka tyypillisesti mitoitetaan täydelle teholle, eli sähkövastusta käytetään hyvin vähän. Väärin mitoitettuja järjestelmiä ei varmaan kannata käyttää vertailuissa.
    Toki maalämpöpumput sähköä käyttävät, mutta vaikutus on päinvastainen. Tässä vielä lainaus tuohon Gaian tutkimukseen:
    "Gaian simulointityökalulla toteutettu mallinnus osoitti, että tavanomaisen vuoden kylmimpänä viikkona maa- ja ilmalämpöpumppuja käyttävien pientalojen yhteenlaskettu sähkötehon huipputarve pienentyy vaihtoehtoisissa tulevaisuusskenaarioissa 10 – 17 % nykytilanteeseen verrattuna. Syitä tähän ovat sähkölämmityksen korvautuminen lämpöpumpuilla, täystehomitoituksen yleistyminen etenkin uusissa maalämpöpumppuasennuksissa sekä tekniikan kehittyminen, joka lisää pumppujen hyötyä kylmissä olosuhteissa."

    Sähkön hinnasta vielä, perusmaksun sisällyttäminen maalämpöpumpun käyttämään sähköön ei ole perusteltua, perusmaksu maksetaan oli talossa lämpöpumppu tai ei, eli sitä osuutta ei ole syytä ottaa kulutusvertailuun mukaan, tämän osuus lienee 0,015-0,04 euroa / kWh.

    Aleksi
    07.6.2019 22:07

    Kuinka kondessikattiloiden hormi toteutetaan?
    Mietityttää rikkioksidista muodostuva rikkihappo, joka tuhaa hormin kohtuullisen nopeasti.

    Muutenkin huomioitava muutkin ympäristö saasteet kuin CO2, joota muodostuu lämmityksessä.
    Olisi mielenkiintoista nähdä jutussa esitetyn lopputulokseen liittyvät laskelmat. Äkkiseltään vaikuttaa, että laskelmat tehty täysin väärin mitoitettuun maalämpöpumppujärjestelmään perustuen.

Jätä kommentti

*

*