Kiertotalous on osa rakentamisen kestävää kehitystä

Kiertotalous on kuuma käsite myös rakennusteollisuudessa. Ilmarinen on Suomen suurimpia rakennuttajia ja vastuullisuus on olennainen osa toimintaamme. Siksi kiertotalous ei ole Ilmariselle irrallinen osa, vaan se on tapa ajatella ja mukana kaikessa toiminnassa.

Mitä siis on kiertotalous? Määritelmiä on useita. Tiivistettynä kiertotaloudessa tuotanto ja käyttö suunnitellaan siten, että jätettä ei synny, vaan materiaalit ja niiden arvo säilyvät kierrossa.

Kiertotaloudessa tuotanto ja kulutus synnyttävät mahdollisimman vähän hukkaa ja materiaalien ympäristövaikutukset minimoidaan. Kiertotalous onkin suunta, johon Suomessa halutaan mennä.

Suomella on kunniahimoiset tavoitteet: vuoteen 2025 mennessä meidän tulisi olla bio- ja kiertotalouden sekä puhtaiden ratkaisujen globaali edelläkävijä. Mielestäni tavoite on haastava ja sen saavuttaminen vaatii paljon tekoja niin päättäjiltä kuin kaikilta alan toimijoiltakin.

 

Sitrassa 11.9. pidetyssä Herätys kiertotalouteen -tilaisuudessa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen kertoi Suomen kiertotalouden tiekartasta. Sen mukaan kiertotalous tarjoaa arviolta kahden–kolmen miljardin euron vuotuisen arvopotentiaalin vuoteen 2030 mennessä.Rakennusteollisuus on yksi potentiaalisimmista kiertotalouden hyötyjistä uusien liiketoimintamahdollisuuksien osalta. Tämä toteutuu esimerkiksi kehittämällä uusia rakennustekniikoita, joilla pyritään rakenteiden kierrätettävyyteen, purettavuuteen ja käyttöiän pidentämiseen.

Hyödynnämme Ilmarisessa kiertotalouden kaikkia periaatteita, kuten uudelleenkäytön ja jätteettömyyden suunnittelua, kestävyyttä (huollettavuus, vaihdettavuus, päivitettävyys) ja uusiutuvan energia käyttöä. Uusiutuva ja puhdas energia onkin kiertotalouden keskeisiä elementtejä.

Ilmarinen on jo pitkään edellyttänyt uusilta rakennuksiltaan kultatason LEED-ympäristöluokitusta. Nyt luokitusta haetaan myös vanhoille kiinteistöille.

Rakennustekniikan rinnalla pitää kehittää purku- ja rakennussuunnittelua. Rakentamisen elinkaariajattelussa on tärkeää pohtia, miten rakennusta voidaan parhaiten hyödyntää ja korjata käyttäjien muuttuvien tarpeiden mukaan, ja miten rakennuksen osia voitaisiin elinkaareen toisessa päässä hyödyntää uusissa käyttökohteissa.

Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa on esitetty, että vuonna 2023 rakennus- ja purkujätteestä 70 prosenttia jatkaa elämää materiaalikierrossa. Ilmarisen rakentamisen suunnitteluohjeissa jätteen hyötykäytön tavoiteprosentti on lähes 100 prosenttia.

Pitäisikö valtakunnallisenkin jätesuunnitelman tavoitetasoa nostaa?

 

Yksittäisellä toimijalla on harvoin mahdollisuus vaikuttaa muiden tekemiseen. Tarvitsemme kaikkien alojen välistä yhteistyötä, jotta koko Suomi saadaan sitoutumaan ja siirtymään kohti kiertotaloutta.

Tiedän, että Ilmarinen voi osaltaan vaikuttaa niin rakentajiin kuin myös vuokralaisiin. Uskon, että kiertotalous näkyy kuluttajille ja rakennusalan toimijoille myös jakamistalouden voimistumisena.

Asiakkaat vaativat rakennuttajilta uudenlaisia avauksia esimerkiksi kiinteistön yhteisten ja jaettavien tilojen ja palveluiden osalta. Jokaisen kierron ja elinkaaren lopussa on käyttäjä, jonka päätös ratkaisee, saako elinkaari jatkoa ja säilyykö kohde tai materiaali käytössä vai tuhotaanko se.

Kiertotalouden mukainen elämä tulee tehdä kaupunkiympäristössä näkyväksi, jotta asukkaat ja yritykset tietävät mahdollisuutensa vaikuttaa. Kun kiertotalousajattelu aloitetaan jo kouluissa, siitä tulee osa Suomen kestävää kehitystä.

 

Niina Rajakoski

Ilmarinen

rakennuttajapäällikkö

 

Kirjoitus on aiemmin julkaistu Ilmarisen Parempaa elämää -blogissa

Kiertotalous on osa kestävää kehitystä

Jätä kommentti

*

*