Kestävä rakennettu ympäristö on edellytys elinvoimaiselle yhteiskunnalle

Rakennukset ja infra ovat merkittävä osa kansallisvarallisuudestamme − 83 prosenttia kiinteästä pääomakannastamme on sidottu rakennettuun ympäristöömme. Lisäksi kiinteistö- ja rakentamisala vastaa 15:tä prosenttia bruttokansantuotteestamme ja työllistää 20 prosenttia kaikista työllisistä. Investoinneista 60 prosenttia sijoittuu rakennettuun ympäristöön.

Suomalaisista 72 prosenttia asuu kaupungeissa tai kaupunkiseuduilla. Ne toimivat talouden moottoreina, sillä yli 80 prosenttia bruttokansantuotteesta syntyy kaupungeissa. Kaupungin suuruuden ja taloudellisen kehityksen välillä on yhteys − kun kaupunkialueen väestömäärä kaksinkertaistuu, alueen tuottavuus kohoaa noin 3–8 prosenttia. Myös tietyn toimialan koon kaksinkertaistuminen lisää toimialan yritysten tuottavuutta alueella keskimäärin 4,5 prosenttia. Lisäksi yli 90 prosenttia innovaatioista syntyy kaupungeista.

Yritykset, jotka toimivat kaupungeissa, hyötyvät myös työvoiman moninaisuudesta. Alalta toiselle siirtyvien määrä on kaupungeissa suurempi, jolloin eri alojen välisiä uusia käytäntöjä siirtyy yritysten välillä.

Samaan aikaan yli 70 prosenttia päästöistä syntyy joko suoraan tai epäsuoraan kaupunkien ja siellä toimivien ihmisten ja yritysten toiminnoista. Kaupunkiseuduilla ja kunnilla on keskeinen merkitys ilmastonmuutoksen torjumisessa ja siihen sopeutumisessa, sillä 75 prosenttia Suomen asukkaista on kuntien energiatehokkuussopimusten piirissä. Vuosittain tämä tarkoittaa 149 GWh:n energiansäästöä ja investointeja 26 miljoonalla eurolla.

Ketterä kaavoitus avainasemassa

Suomessa rakennetaan vuosittain noin kahdeksan miljoonaa neliötä uutta kerrosalaa, josta 3,5 miljoonaa neliötä eli noin 45 prosenttia on asuinrakennuksia. Uudisrakentamisen määrä on kuitenkin vain 1–1,5 prosenttia vuodessa koko rakennuskannan määrästä.

Rakennusten pitkäikäisyyden vuoksi uudisrakentamisen päästöjen minimointi on tärkeää, mutta samaan aikaan on tärkeää uudistaa olemassa olevaa rakennuskantaa kestävästi.

Olemassa olevat rakennukset eivät aina sijaitse siellä, missä niitä eniten tarvitaan. Esimerkiksi tyhjiä toimistotiloja on pääkaupunkiseudulla tällä hetkellä tyhjillään 12 prosenttia, Tampereella kymmenen, Turussa seitsemän ja Lahdessa yhdeksän prosenttia. Monessa eurooppalaisessa kaupungissa tyhjiä toimistotiloja on noin 4–6 prosenttia.

Samaan aikaan näillä kaupunkiseuduilla on pula asunnoista. Tarvitsemme ketterää kaavoitusta vastaamaan nopeasti muuttuviin tarpeisiin, sekä uusia palveluverkkoja. Kaavoitus on keskeisessä osassa kaupunkien ja työmarkkinoiden toimivuuden kannalta.

Korjausvaje kasvaa kaikilla osa-alueilla

Rakennuskannan korjausvaje ei ole viime vuosina pienentynyt. VTT:n arvion mukaan asuinrakennusten korjauksiin olisi laskennallisesti sijoitettava keskimäärin 9,4 miljardia euroa vuosina 2016–2025. Seuraavalla kymmenvuotiskaudella asuinrakennusten korjaustarve kasvaa edelleen 1,1 miljardia euroa.

Kuntien palvelurakennuskannassa laskennallinen korjausvaje on yhdeksän miljardia euroa. Kaikki tämän päivän toiminnalliset tarpeet ja laatuvaatimukset huomioiden, perusparannustarve kuntien rakennuksissa nousee 16,5 miljardiin euroon.

Tieverkkomme on suurelta osin 1960-luvulta. Se kaipaa kunnon parantamisen lisäksi toiminnallista päivitystä, jotta se voisi vastata nykyisiin vaatimuksiin.

Myös vesihuoltoverkostomme tarvitsee lähes kaksinkertaiset vuotuiset investoinnit (400 miljoonaa euroa -> 770 miljoonaa euroa), jotta verkosto on mahdollista pitää toiminnassa ja turvallisena.

Kiertotalouden merkitys vahvistuu

Rakennetun ympäristön merkitys ja sen ylläpito on tärkeää myös kansantaloutemme kannalta. Varallisuudesta huolehtimisen rinnalla, tärkeää on myös kestävän kehityksen ja kiertotalouden huomioiminen.

Rakennukset kuluttavat 42 prosenttia energiasta, ja päästöistä rakennuksissa syntyy 30 prosenttia. Kotitalousjätteiden kierrätys on tällä hetkellä 43 prosenttia. Tavoite nousee vuoteen 2030 mennessä 55 prosenttiin.

Euroopassa rakentaminen kuluttaa enemmän raaka-aineita kuin mikään muu teollisuuden ala, noin 50 prosenttia raaka-aineista painoprosentteina mitattuna. Lisäksi rakentamisessa ja rakennusten purkamisessa syntyy vielä toistaiseksi paljon jätettä.

Kiertotalouden merkitys rakennetussa ympäristössä kasvaakin tulevaisuudessa merkittävästi. Jo nyt betonia kierrätetään maanrakennusaineeksi ja käynnissä on muun muassa uusia kokeiluja betonielementtien kierrättämisestä uusiokäyttöön. Mahdollisuudet ovat suuria, uudelleenkäytettävän betonielementin hiilijalanjälki on noin viisi prosenttia uuden elementin hiilijalanjäljestä.

Kirjoittaja:

Miimu Airaksinen

ROTI 2021 -hankejohtaja

Toimitusjohtaja, RIL