Kertavedolla viemäriverkostoon

Toimii niin kuin junan vessa – ne vasta olivatkin yksinkertaisia. Pedaalilla operoitava läppä, joka avattiin suoraan raiteille. Minäkin ehdin käydä niitä polkemassa Seinäjoki-Vaasa-välillä ennen radan sähköistystä. Ido59 toimi yhtä varmasti kuin lentävä lause junan vessasta, mutta vedellä ja ilman raiteita. Entisaikaisiin wc-istuimiin ja -kulhoihin verraten huuhteluun käytettävä vesimäärä on rajusti pienentynyt. Ja hyvä niin. Vettä on säästynyt.

Ongelmallista kuitenkin on, että kulhon tyhjeneminen/huuhtelun tehokkuus ei ole enää niin taattua kuin aiemmilla huuhteluun käytettävillä isoilla vesimäärillä. Toisinaan käy niinkin, että ”kama” ja paperi jää harmillisesti jumiin pytyn posliiniseen mutkaan. Onko pytyn nielaisuominaisuuden laatua heikennetty huuhteluveden vähentämisen funktiona? Vaikuttaa siltä.

Myös meillä Suomessa on kovasti yleistynyt seinä-wc:iden käyttö. Ne tekevät tilan siivouksesta helppoa ja ovat esteettisen näköisiä. Eniten huuhtelun tehottomuutta olen kuitenkin harmitellut juuri seinä-wc:iden osalta. Vesisäiliöltä kulhoon taitaa olla matkaa yksi mutka enempi kuin verrattuna lattia-wc-istuimeen, huuhteluveden liike on hiukan laiskempi, ja huuhtelun teho heikompi.

Insinöörinä haluaisin ajatella, että wc-kulhon huuhtelun tehokkuuteen voitaisiin melko suoraan soveltaa liike-energian kaavaa, joka hiukan yksinkertaistaen on nopeus x massa. Huuhteluvesihän tönäisee omalla liike-energiallaan kaman ja paperin wc-kulhosta kohti viemäriverkostoa. Massaan en halua puuttua, säästetään vettä jatkossakin, mutta nopeus tuntuu mielenkiintoiselta muuttujalta tässä yhtälössä.

Keski-Euroopassa matkustellessa olen suurella hilpeydellä suorittanut wc-kulhon huuhtelua yläpuolisesta säiliöstä, siis vetämällä sellaisesta hassusta posliinisesta kahvasta, joka roikkuu metallikettingin päässä. Nostamalla huuhtelusäiliötä saadaan aikaiseksi putoamiskorkeutta ja liike-energiaa huuhteluveteen, lopputuloksena on tyypillisesti ollut tehokas tönäisy ja laadukas huuhtelu. Hyödyksi saadaan samalla tilansäästöä, kuten seinä-wc:ssä, kun vesisäiliö on sijoitettu oleskeluvyöhykkeen yläpuolelle.

Toinenkin hiukan vanhanaikainen ratkaisu on: painehuuhteluventtiili. Eli 2-tieventtiili, joka ottaa suoraan vesijohdosta vettä huuhtelua varten. Tällöin huuhteluveden nopeuteen täytyy vaikuttaa jopa rajoittavasti huomioiden vesijohdon paine. Säiliö kokonaisuudessaan voidaan jättää pois, mutta käyttövesijohtoon aiheutetaan paineen heilahtelua suurilla hetkittäisillä virtaamilla. Painehuuteluventtiileitäkin löytyy Euroopasta. Englanniksi käyttävät termiä direct flush.

Börje Hagner kertoo lvi-historiikissa, että nuo yläsäiliöt ja painehuuhteluventtiilit ovat olleet Suomessa käytössä 1900-luvun alkupuoliskolla. Niitä kuitenkin käytetään muualla Euroopassa vielä ahkerasti. Olisiko meilläkin mahdollisuus vielä ottaa mallia aikaisemmista ratkaisuista?

Kirjoittaja Sami Ventä on LVI-ryhmäpäällikkö Granlund Tampere Oy:ssä.