Kauppiaana Kiinassa

Syksyllä 1987 LVI-aikakauslehdessä seikkailtiin neitseellisillä Kiinan markkinoilla. Insinööri Harry Timgren Uponorilta latoi heti artikkelinsa alkuun pysäyttävät faktat Kiinan kansantasavallasta: tässä pinta-alaltaan Yhdysvaltojakin isommassa maassa asui 1 050 000 000 ihmistä. Maassa oli tuolloin 20 miljoonakaupunkia (vuonna 2017 niitä on 160).

Timgren kirjoitti, että Kiinan politiikan vapauduttua ja ovien avauduttua ryntäily mahtaville tulevaisuuden markkinoille alkoi kaikista teollisuusmaista. Vuosina 1985–1986 Kiinan ulkomaakauppa oli 26 miljardia dollaria alijäämäinen. Vajeen takia keskushallinto lisäsi kontrolliaan.

Kansantasavallan tuoreimman 5-vuotissuunnitelman vuosille 1986–1990 prioriteettialoina olivat energiahuolto, liikenne ja telekommunikaatio. Tuolloinkin maan energiajärjestelmässä tärkein energianlähde oli kivihiili. Jo vuonna 1987 hiilen polton aiheuttamat ongelmat hengitysilmassa olivat tiedossa.

”Hiilikakkuja pyörittelevät lapset ja mummut ovat suurkaupungeissa toivottavasti pian historiaa, sillä rakentamisen ja uudistamisen vauhti on kova. Kaikesta saa sen käsityksen, että Kiinan kansa on yhteistuumin päättänyt nykyaikaistaa elinympäristönsä”, raportoi Timgren toiveikkaana.

Uponor alkoi toimittaa Kiinaan kaukolämpöelementtejä vuonna 1985. Timgren kuvasi artikkelissaan, miten paljon kiinalaisten kanssa käytävä kauppa poikkeaa länsimaisesta. ”Kiina on luonut oman ulkomaankauppajärjestelmänsä kaikkine lisukkeineen, joka yksikertaistunee käytännön kokemusten lisääntyessä”, Timgren kirjoitti yhä vain toiveikkaammin.

”Kiina tarvitsee ehdottomasti uutta teknologiaa kehittyäkseen. Kiinaan voi viedä vain todella koeteltuja valmiita tuotteita, joista etusijalla ovat Kiinana kehittämissuunnitelman painopistealueella olevat korkeaa teknologiaa sisältävät tuotteet.”

Kuvassa: Viehkoa kylpyhuonetunnelmaa. 1980-luvulla viileintä kylpyhuonemuotia edustivat värilliset vesikalusteet. Vuonna 1987 nykyisen IDOn edeltäjä Wärtsilä lanseerasi helmenharmaan värin.

Jätä kommentti

*

*