Hyvä projektijohtaminen on myös hyvää johtamista

 

Johtamista ja hyvää esimiestyötä käsitellään usein julkisuudessa vain asiantuntijatyön näkökulmasta. Asiantuntijoita tiimiytetään, esihenkilöitä valmennetaan ja opetetaan rakentamaan palautekulttuuria. Valkokaulustyöntekijöiden motivaatiota parannetaan hommaamalla toimistolle limuautomaatit ja järjestämällä toimistolle taukojumppaa. Taustalla on myytti siitä, että duunareita motivoi vain palkka, jos sekään.

Hyvä johtaminen on rakennustyömaalla ja tehtaan lattialla aivan yhtä tärkeää kuin toimistossakin, jopa tärkeämpää. Huono johtaminen kostautuu työntekijävaltaisilla aloilla usein aikataulujen viivästymisenä, budjettien ylittymisenä ja laadun ongelmina. Syy ei ole työntekijässä vaan johtamisessa.

On harha, että työntekijäporukka keskittyy tekemiseen eivätkä he sen vuoksi tarvitse hyvää johtamista: riittää, että sanotaan vain, että tee tuo homma tänään, niin homma tehdään. Käskyttämisellä johtaminen on kuitenkin työntekijöille aivan yhtä epämotivoivaa kuin asiantuntijoille on management by sähköposti. Se ei motivoi. Ja motivaatio on yksi hyvän työntekijän perusominaisuuksista, sillä se johtaa keskimääräistä parempaan suoritukseen.

Ihminen motivoituu, kun hänelle tarjotaan sellaiset olosuhteet ja johtamista, jotka saavat hänet innostumaan ja onnistumaan. Esihenkilön tai projektista vastaavan pitää tuntea eri ihmisten motivoitumisen taustatekijät. Se vaatii paljon, sillä tyypillisesti esimerkiksi rakennusalalla töitä tehdään vaihtuvissa projekteissa ja vaihtuvissa porukoissa.

Johtaminen on ennakointia

Yksi johtamisen kulmakivistä on se, että hommasta tehdään niin ennakoitavaa kuin mahdollista. Mitä meiltä odotetaan tänään tai tällä viikolla? Milloin tavaraa on tulossa? Milloin pitää olla valmista? Ennakoitavuus on asia, jota ei edes mieti silloin, kun se toimii. Kun se ei toimi, syntyy työpaikalle kaaos. Korttitalo hajoaa kerros kerrokselta, mikä johtaa kalliisiin loppulaskuihin, kun asioita tehdään moneen kertaan ja korjaillaan virheitä.

Kun projektijohtaminen toimii, työt ovat ennakoitavia, mesta on kunnossa ja työntekijöiden on mahdollista tehdä parhaansa. Heille syntyy myös turvallisuudentunne – homma on hanskassa ja työmaa järjestyksessä. Mikään ei ole niin stressaavaa kuin se, että asiat tuntuvat riistäytyvän jatkuvasti käsistä.

Vaikka asiantuntijaorganisaatioissa henkilöstöä pidetään usein työntekijämaailman näkökulmasta kuin kukkaa kämmenellä, on yksi asia, jossa duunarijengin johtaminen on usein parempaa kuin toimistossa: se on palautekulttuuri. Työntekijäpuolella esimerkiksi asennushommissa palaute on usein konkreettista ja mitattavaa. Tavoitteena on x asennusta viikossa. Joko ihminen ei suoriudu siitä, suoriutuu siitä tai ylittää tavoitteensa.

Kun asiantuntijaorganisaatioissa mietitään, miten voitaisiin antaa kehittävää palautetta, on se työntekijöiden johtamisessa arkipäivää. Työporukoiden kesken on usein suoraan puhumisen kulttuuri, jossa ei tarvitse arvailla, miten meni omasta tai muiden mielestä.

Hyvä johtaminen ei ole vain asiantuntijayritysten ja -yksiköiden yksinoikeus. Myös duunarit ansaitsevat sen, että sekä ihmisjohtamista että projektijohtamista kehitetään jatkuvasti. Hyvä johtaminen perustuu luottamukseen, jota ei ansaita limsa-automaateilla vaan sillä, että jokaisella on mahdollisuus tehdä työnsä parhaalla mahdollisella tavalla.

Kirjoittaja:
Katja Pekkanen
Projektit-toiminnon johtaja ja johtoryhmän jäsen
Are Oy

Jätä kommentti

*

*