Digipäällikkö astui palvelukseen
KIRA-digi-hankkeessa myllätään totuttuja toimintatapoja. Hanketta vetämään pestattu Teemu Lehtinen uskoo, että rakennusalalla on edessä uusi, tehokkaampi arki.
KIRA-digi-hankkeessa myllätään totuttuja toimintatapoja. Hanketta vetämään pestattu Teemu Lehtinen uskoo, että rakennusalalla on edessä uusi, tehokkaampi arki.
Teemu Lehtiselle on selvää, että uuden tuominen kiinteistö- ja rakennusalalle (KIRA) on todella haastavaa. Toisaalta potentiaali on valtava.
”Jos tällä alalla pystyy saamaan muutosta aikaiseksi, sillä on valtava merkitys!”
Lehtisen mukaan jähmeys perustuu osittain alan projektiperustaisuuteen.
”Projektit perustuvat tehokkuuteen, joka tulee toistettavuudesta: tehdään asiat samalla tavalla tehokkaasti kuin edellisessäkin projektissa. Kun käyttöön halutaan tuoda uutta teknologiaa, sille pitäisi varata resursseja.”
Kira-ala koostuu monenlaisista toimijoista aina yhden hengen firmoista tuhansien ihmisen konserneihin ja julkisiin toimijoihin. Ja koska rakennushankkeessa operoi hyvin monta eri tekijää, muutoksen vaatima vaivannäkö pitää viedä läpi koko ketjun, mikä ole helppoa.
Onneksi alalle mahtuu myös ennakkoluulottomia yrityksiä, jotka hyvin rohkeasti haluavat kokeilla uutta ja hakevat kilpailukykyä innovaatioiden kautta.
”Näkisin että yhteistoiminnalliset projektimuodot ovat oikeastaan syntyneet uuden teknologian tuomien haasteiden takia. Ne mahdollistavat yhteisen suunnittelun ja yhteisten pelisääntöjen laadinnan osapuolten välillä.”
Mahdottomasti mahdollisuuksia
”KIRA-digi-hankkeella halutaan tuoda helpotusta tiedonhallintaan koko alalle. Siihen vaadittavan infran rakentaminen on hankkeessa keskeistä – voidaankin puhua avoimen tietoväylän rakentamisesta.”
Hankkeen visioissa alan toimijoiden hallitsema tieto voidaan tarjota myös muille käyttöön avointen rajapintojen kautta, jolloin päästään tietoon perustuvaan ekosysteemiin. Kun kaikkeen tietoon pääsee helposti käsiksi, voi syntyä aivan uudenlaisia palveluita ja innovaatioita.
”Vaikka puhutaan avoimista rajapinnoista, tämä ei välttämättä tarkoita, että tietoa pitäisi jakaa ilmaiseksi”, Lehtinen korostaa.
Tarkoitus ei ole tehdä omaa erillistä suljettua systeemiä, joka jo valmistuessaan on vanhentunut, vaan infraa rakennetaan avoimiin standardeihin perustuvien palasten kautta. Valmistuessaan se tekee KIRA-alalla toimivien yritysten toimintaympäristöstä huomattavasti nykyistä ketterämmän.
Ketteryys ei tule alalle itsestään ja Lehtinen korostaa, että yritysten on aika toimia ja alkaa kokeilla rohkeasti uutta.
Talotekniikka-alalle vietynä digitaalisuus voisi Lehtisen mielestä parantaa huikeasti loppukäyttäjän kokemusta talotekniikan tuomasta lisäarvosta.
”Toivoisin, että yritykset ymmärtäisivät mahdollisuuden markkinoiden kasvattamisessa, jonka digitaaliset palvelut mahdollistavat.”
Muutosjohtaja
Lehtisen kaltaisia muutosjohtajia uuden teknologian ja käyttäjien rajapintaan on synnytetty Aalto-yliopiston informaatioverkostojen koulutusohjelmassa. Muutosjohtajan kuuluu olla hyvin perillä uudesta teknologiasta ja sen kehityksestä, mutta ymmärtää myös käyttäjän näkökulma.
Rakennusalalle Lehtinen sukelsi diplomityötä tehdessään. Hän oli mukana projektissa, joka tutki tietomallinnuksen käyttöönottoa rakennusalalla Suomessa. Yhteistyötä tehtiin myös kalifornialaisen Stanfordin yliopiston kanssa – ja sillä tiellä ollaan.
Loppuvaiheessa olevan väitöskirjan lisäksi reppuun on Kalifornian auringosta tarttunut muitakin tuliaisia. Tutkijavaihdossa ollessaan Lehtinen tutustui AEC Hackathon-yhteisöön osallistuttuaan vuonna 2014 Facebookin pääkonttorilla pidettyyn tapahtumaan.
”Tilausuudessa oli mukana rakennetun ympäristön ammattilaisia ja uuden teknologian kehittäjiä, jotka viettivät viikonlopun tekemällä kaikkea jännää yhdessä – siinä oli tekemisen meininki, jollaista en ollut aikaisemmin kohdannut. Viikonlopun aikana saimme todella paljon aikaiseksi, mutta kaikilla oli myös tosi hauskaa”, Lehtinen muistelee.
Hackathonien idea on ratkoa aivan oikeita ongelmia, joita kira-alallakin kiistatta riittää. Lehtinen tuumasi, että tämmöinen toimintamalli olisi syytä saada Suomeen.
”Väitöskirjaa pakertaessa vieraantuu ulkomaailmasta. Halusin tehdä jotain, mikä vaikuttaa asioihin käytännössä, ja aloitin keskustelun yhteisön perustajien kanssa tapahtuman tuomisesta Suomeen.”
Takana on jo kaksi menestyksekästä tapahtumaa. Ensimmäiset Suomen hackathoneissa syntyneet start-up-yritykset ovat jo saaneet maksavia asiakkaita.
KUKA?
Teemu Lehtinen
Diplomi-insinööri (Informaatioverkostot), väitöskirja on viimeistelyä vaille valmis.
Perheeseen kuuluu vaimo sekä 1,5- ja 4,5-vuotiaat pojat.
Asuu paritaloyhtiössä Espoossa. Haluaisi asentaa aurinkosähköjärjestelmän oman autokatoksen katolle, mutta ei ole saanut lupaa taloyhtiöltä.
Innoissaan sähköautoilusta ja matkailusta.
teksti ja kuva Minna Kärkkäinen