Aurinkosuojaus leikkaa jäähdytystarvetta

Jäähdytystehon tarve voi pudota jopa 70–80 prosenttia, kun käytetään aurinkosuojausta. Tänä päivänä auringonvalon pääsyä sisätiloihin ei pyritä kuitenkaan kokonaan estämään.

Siinä missä rakenteellisessa aurinkosuojauksessa pyritään estämään auringon valon pääsy sisätiloihin esimerkiksi puustolla tai markiiseilla, dynaamisessa aurinkosuojauksessa tavoitteena on ottaa sisään auringon valoa niin paljon kuin sisäolosuhteet sallivat.

”On tärkeä saada rakennukseen sisään hyvää valoa, eli LT:tä (light transmission). Sillä on niin iso vaikutus ihmisten terveyteen sekä esimerkiksi tuottavuuteen”, Aurinkosuojaus ry:n toiminnanjohtaja Hannu Sipilä sanoo.

Sipilä puhui Rakennustiedon toukokuussa järjestämässä seminaarissa dynaamisesta aurinkosuojauksesta. Dynaamisen suojauksen puolesta puhuu se, että valon hyvistä vaikutuksista saadaan koko ajan lisää todisteita.

Vaikutuksia elinkaarikustannuksiin

Jäähdytyksen ja aurinkosuojauksen merkitys kiinteistöissä kasvaa hellekesinä. Rakennuksen elinkaaren aikana aurinkosuojausjärjestelmä on usein erittäin kannattava investointi.

”Aurinkosuojauksella pystytään pienentämään jäähdytystehoja 70–80 prosenttia silloin, kun käytössä on dynaaminen, eli jatkuvasti toimiva aurinkosuojaus”, Sipilä kertoo.

Hänen mukaansa on ongelmallista, että uudiskohteissa aurinkosuojaukseen turvaudutaan valitettavan usein vasta siinä vaiheessa, kun kohde on jo valmis ja ylilämpö aiheuttaa ongelmia. Jos aurinkosuojaus asennetaan vasta jälkikäteen, jäähdytystehojen mitoitukset rakennuksessa ovat väistämättä pielessä.

”On tärkeää, että kohteesta energiaselvityksen tekevä talotekniikkasuunnittelija ottaa dynaamisen aurinkosuojauksen huomioon”, Sipilä sanoo.

Sipilän mukaan asia ei koske vain aurinkosuojauksen suunnittelua. Kaikkien suunnittelijoiden pitäisi istua saman pöydän äärelle ja miettiä kokonaisuutta, sillä kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Esimerkiksi Oulussa rakennusten jäähdytystarve on suurempi kuin Helsingissä, koska auringon astekulma on siellä alhaisempi. Paikkakunnan lisäksi sisälämpötilaan vaikuttavat muun muassa ilmansuunta, rakenteet ja tiiviys, ikkunoiden g-arvo, aurinkosuojaus, ilmanvaihto ja jäähdytysteho sekä sisäiset lämpökuormat ja käyttöasteet.

Ohjelmisto auttaasuunnittelussa

Aurinkosuojauksen suunnittelussa voidaan käyttää Euroopan aurinkosuojausjärjestön ilmaista ESBO-ohjelmistoa. Ohjelman voi ladata osoitteessa www.es-so.com/tools/esbo.

Ohjelmisto toimii samalla tavalla kuin simulointiohjelma IDA-ICE. Sen avulla voi katsoa, mikä on esimerkiksi g-arvo, jos tilassa käytetään aurinkosuojausta ja ikkunat ovat tietynlaiset.

Tänä päivänä ylivoimaisesti suosituin toteutustapa aurinkosuojaukselle ovat varjostimet, jotka päästävät läpi jonkin verran auringon valoa ja mahdollistavat sen, että rakennuksen sisältä näkee ulos. Kaikkein tehokkaimmin g-arvoa saadaan leikattua ikkunan ulkopuolisilla varjostimille.

Mikä sitten on sopiva g-arvo? Sipilän mukaan se riippuu käyttötarkoituksesta.

”Norjassa rakentamismääräyksissä on ollut jo vuodesta 2014 lähtien g-arvo 0,15 – eli käytännössä seinäalan läpi ei saa tulla auringon valoa kuin korkeintaan 15 prosenttia. Pelkästään lasilla ei pystytä täyttämään Norjan rakennusmääräyksen vaatimuksia.”

”Voidaan kysyä, millä tavalla olosuhteet ovat Norjassa erilaiset kuin Suomessa. Myös Ruotsi on näissä asioissa Suomea edellä”, Sipilä sanoo

Hän arvioikin, että g-arvo tulee myös Suomessa ennemmin tai myöhemmin rakennusmääräyksiin.

Teksti ja kuva OUTI AIRAKSINEN