Kuva: Patrik Fagerström
Espoossa ja muuallakin kasvukeskuksissa rakentaminen jatkuu kiivaana, etenkin asuntojen osalta.

Asuntorakentaminen kannattaa rakentamisen toimialaa

Rakentaminen notkahtaa ja hakee suuntaa koronan jälkeen, mutta toistaiseksi pandemian vaikutukset ovat vähäisiä.

Koronakriisin vaikutukset rakennustuotantoon ovat jääneet toistaiseksi pieniksi, ja rakentaminen supistui viime vuonna vain prosentin. Tänä vuonna käydään kaksi prosenttia miinuksella, mutta ensi vuodeksi palataan nollan tuntumaan, Rakennusteollisuus RT arvioi kevään suhdannekatsauksessaan.

Asuntorakentamisen hyvä vire sekä maa- ja vesirakentamiseen kohdistettu elvytys ovat pitäneet rakentamisen pinnalla taloustaantumassa. Talouden toipuessa rakentaminen hakee suuntaa ja rakentamisen eri lajit eriytyvät.

Korona on lisännyt kiinnostusta ja kulutusta kotiin, mikä on vauhdittanut asuntotuotantoa. Sen sijaan verkkotyöskentelyn ja -ostamisen digiloikka on lisännyt tilakysynnän epävarmuutta ja hyydyttänyt toimisto- ja liikerakentamisen. Teollisuuden investointipäätökset ovat sysäämässä liikkeelle poikkeuksellisen suuria hankkeita, kuten Kemin biotuotetehtaan rakentamisen.

Korjausrakentamisella on tärkeä rooli Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, ja siinä on paljon patoutunutta kysyntää etenkin taloyhtiöissä. Pandemian työmaille aiheuttamien suorien vaikutusten lisäksi koronarajoitukset voivat hidastaa taloyhtiöiden päätöksentekoa ja korjaushankkeiden suunnittelua myös kuluvana vuonna. Toimitilojen korjausrakentamista jarruttaa vuokralaisten vuokranmaksukyvyn horjuminen, toimitilojen ylitarjonta ja epävarmuus kysynnästä.

Maa- ja vesirakentaminen on supistumassa, ja edessä on muutama laihempi vuosi. Perusväylänpidon rahoitukseen on tulossa kuoppa vuosina 2023 ja 2024 sekä investoinneissa vuonna 2024, ellei kevään puoliväliriihessä päätetä toisin.

– Optimismi taloudessa ja sen myötä myös rakentamisessa kasvaa. Yritysten matalalle pudonnut luottamus ja laskeva lupakehitys pitävät rakentamisen näkymän kuitenkin toistaiseksi vaisuna. Suomessa uudisrakentaminen on pitkään pysytellyt vanhoihin Euroopan maihin nähden korkealla tasolla. Taloudessa on meneillään rakennemuutos ja nähtäväksi jää, mille tasolle rakentamisen volyymi asettuu uudessa normaalissa, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo toteaa.

Rakennusteollisuus RT:n helmi-maaliskuun vaihteessa tekemän viidennen koronakyselyn mukaan rakennusalan yritysten yleinen epävarmuus näytti hieman helpottaneen ja rahoitustilanne on parantunut. Yritykset varautuvat kuitenkin pahenevaan epidemiaan ja pyrkivät entistä tiukemmilla toimilla pitämään työmaat turvallisesti toiminnassa.

Sijoittajat ja matala korkotaso vaikuttavat tarjontaan

Asuntotuotanto nousi viime vuonna vastoin odotuksia lähes 41 000:een asuntoon, kun asuntokauppa on käynyt poikkeuksellisen vilkkaasti. Asuntorakentamisen arvioidaan pysyvän myös tänä vuonna hyvällä tasolla, vaikka on hidastumassa noin kymmenellä prosentilla. Ensi vuonna aloitusten määrän ennakoidaan laskevan 34 000:een asuntoon.

–Kerrostalotuotanto on ollut pitkälti sijoittajavetoista. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tarjonta onkin viime vuosina vastannut kysyntään kasvukeskuksissa. Tämä on taittanut vuokrien nousun ja lisännyt asunnontarvitsijoiden valinnanmahdollisuuksia, eli markkinat ovat toimineet niin kuin pitääkin, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell toteaa.

Matalat korot pitävät edelleen yllä sekä kuluttaja- että sijoittajakysyntää ja voimistavat alueellisia eroja. Kaupungistuminen jatkuu, ja työpaikkoja syntyy kaupungeissa. Toimivat työmarkkinat ja työvoiman liikkuvuus edellyttävät kaupungeilta kysynnän mukaista asuntotarjontaa ja tehokasta kaavoitusta.

– Sijoittajakysyntä ei ole heikkenemässä, jos sitä ei tietoisesti heikennetä. Mikäli taloyhtiölainoja säännellään liian tiukasti ja asuntosijoittajien verokohtelua heikennetään, rakennusyhtiöiden omaperusteinen asuntotuotanto voi sakata nopeasti. Tätä ei pidä tehdä, koska vapaarahoitteiset kerrostalokohteet tarvitsevat käynnistyäkseen oman asunnon ostajien lisäksi sijoittajia ja kaupungit tarvitsevat kasvaakseen riittävää asuntotarjontaa, Randell sanoo.

– On hyvä muistaa, että yksityisten vuokranantajien mahdollisuus vähentää pääomavastike vuokratuloista ei ole suoranainen veroetu, vaan vero lankeaa maksettavaksi myöhemmin, asunnon myynnin yhteydessä.

Pientaloissa korona on saanut aikaan kysyntäpiikin, joka näkyi jo viime vuonna vanhojen omakotitalojen hintojen nousuna. Pientaloteollisuuden kauppamäärät kääntyivät myös selvään nousuun. Tonttipula rajoittaa pientalojen rakentamista kuitenkin suurissa kaupungeissa, ja omakotitalorakentamisen kasvu tulee todennäköisesti kohdistumaan kehyskuntiin.

Randell huomauttaa, että rivi- ja pientalotonttien tarvetta ei saa unohtaa keskuskaupunkien kaavaohjelmia laadittaessa. Tässäkin on kaupunkien osalta paljolti kyse täydennyskaavoituksen tukemisesta ja mahdollistamisesta.

Jätä kommentti

*

*