Ammatillisen koulutuksen näytön paikka – ”Tekniikan ala on yksi suurimmista murheenkryyneistä”

”Sanottakoon se nyt tässä: tekniikan ala on yksi suurimmista murheenkryyneistä.” Näin totesi opetus- ja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Lvi-koulutus 2023 -risteilyllä. Alan ammatillisen koulutuksen työttömyysprosentti liikkuu vuosi tutkinnon suorittamisen jälkeen 25 prosentissa.

– Tässä osaavan työvoiman saatavuustilanteessa ei voi olla hyväksyttävää, että joltain koulutusalalta jää neljäsosa työttömäksi, Heinonen sanoi. 

Ei voi olla hyväksyttävää, että joltain koulutusalalta jää neljäsosa työttömäksi.

Heinosen mukaan opiskelijoiden motivaatio, halu ja tavoitteet eivät välttämättä vastaa avointen työpaikkojen profiilia. Jotta nuoria ja alanvaihtajia saadaan hakeutumaan työllistäville aloille, tarvitaan ammatillisen koulutuksen alakohtaista arvostusta. Tärkeään rooliin nousee myös näkyvyys sille, mitä ja minkälaisia työt alalla ovat.

Heinonen nosti esiin viime hallituskauden tavoitteen: korkeakoulututkinto puolelle ikäluokasta. 

Hän muistutti kuitenkin, että myös työntekijäammateissa pienenevät ikäluokat täytyy saada riittämään työelämän tarpeisiin. Heinonen korosti ammatillisen koulutuksen merkityksellisyyttä työelämälle, elinkeinoille ja julkiselle taloudelle.

– Kysymys osaavan työvoiman saatavuudesta tulee olemaan isoin ammatillisessa koulutuksessa tämän hallituskauden osalta.

Henkilökohtaistamisessa kissa pöydälle

Nyt on Heinosen mielestä ammatillisen koulutuksen näytön paikka.
– Kaikkein surkein tilanne on se, että ammatillisen koulutuksen arvostus laskee: nuoret ja nuorten vanhemmat huomaavat, ettei se työllistä, eikä sieltä ole polkuja eteenpäin. Sitten olemme paljon isommissa ongelmissa kuin nyt, hän sanoi. 

Hän nosti esiin myös ”välipäivien” ongelmat. 

– Viimeiset vuodet olemme kuulleet viestejä siitä, etteivät ammatillisen koulutuksen opiskelijat saa opetusta. Siellä on välipäiviä, joita siellä ei pitäisi olla. Tästä on tullut poliittisesti niin herkkä asia, että se on otettu hallitusohjelmaan mukaan lähiopetuksen määrän turvaamisena. 

Heinonen piti välipäiväongelmaa erityisen vakavana oppivelvollisten kohdalla. 

– Lukiokoulutuksessa keskustelua välipäivistä toisensa jälkeen ei kauaa katseltaisi. Ammatillisessa koulutuksessa keskustelu on vellonut monta vuotta. Tämä on pakko ottaa framille niin, että varmistumme homman toimivuudesta ja pystymme näyttämään, että se toimii. 

Lukiokoulutuksessa keskustelua välipäivistä toisensa jälkeen ei kauaa katseltaisi.

Heinonen puhui myös henkilökohtaistamisen haasteista ammatillisessa koulutuksessa. Hän kertoi, että henkilökohtaistaminen vietiin ammatillisiin perustutkintoihin aikuiskoulutuksen maailmasta.

– Emme ole varmoja, oliko se kaikilta osin järkevää. Kissa pitäisi nostaa pöydälle siitä, onko henkilökohtaistaminen liian vaativaa oppivelvollisille nuorille.

Tähän seminaariyleisöstä vastattiin: ”on”. 

Rakentamisen työllisyys kääntyy laskuun

Caverion Suomen henkilöstöjohtaja Anne Paasikari puhui ammattiosaamisen varmistamisen tärkeydestä tulevaisuudessa sekä yrityksen suuresta rekrytointitarpeesta. Kansainvälisesti yrityksessä työskentelee noin 15 000 henkilöä, joista Caverion Suomessa noin 3 000. Kun lasketaan yrityksessä vuosittain eläköityvät ja työpaikkaa vaihtavat henkilöt sekä yrityksen kasvutarpeet, rekrytointeja tarvitaan vuoden jokaisena arkipäivänä.

– Osaamisemme perustuu puhtaasti henkilöstöön ja heidän ammattitaitoonsa. Ilman osaavaa henkilöstöä meillä ei ole mitä myydä, Paasikari sanoi.

Rekrytointitarpeista huolimatta rakentamisen työllisyys kääntyy yleisesti kuitenkin laskuun. Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo kertoi, että asuntoaloituksia oli viime vuonna 38 000, tänä vuonna alle 20 000. Hän painotti, että asuntorakentamisen pudotus tulee näkymään työllisyydessä: rakentamisen työttömyys nousee kriiseissä muuta taloutta herkemmin. 

Vihmo muistutti, ettei uudisrakentamisesta voi myöskään sormia napsauttamalla työllistyä korjaamiseen – se hyppy on yritykselle riski. Hän nosti esiin myös huolen ulkomaisista osaajista. 

 – Kuvittelemme ehkä Suomessa, että kun avaamme ovet, kaikki haluavat hinkuen tulla Suomeen töihin. Ei se välttämättä ihan niin ole, hän sanoi.

Vihmo oli kuullut myös pohdintoja siitä, luovutaanko työllisyyden laskiessa ulkomaisista vai kotimaisista työntekijöistä – onko ulkomainen työvoima halvempaa pitää. Hän painotti, että työpaikat jaetaan osaamisen mukaan. Päätökset perustuvat yritysten tarpeisiin.

– Rakennusalalla on työvoimapula. Meillä on suurempi työvoimapula kuin Euroopan työmailla keskimäärin ja Suomessa muilla toimialoilla.

Tekniikan aloille tarvitaan hakijoita

Erityisasiantuntija Lauri Kurvonen Opetusalan Ammattijärjestössä puhui osaamisen ennakointifoorumista, jonka ideana on tuoda elinkeinoelämän näkemyksiä opetushallinnon koulutuksen ennakointiin. Foorumiin kuuluu rakennetun ympäristön ennakointiryhmä.

Kurvonen esitti ennakointifoorumin skenaarion työllisten määrän muutoksesta vuosina 2019–2040. Rakennus- ja kiinteistöalan asiantuntijat ja työntekijät ovat yksi suurimmista, joissa odotetaan kasvua. Alalle on tehty kaksi erillistä skenaariota: ”Business as usual” -skenaarion mukaan alalle tarvitaan 20 vuodessa 45 000 uutta tekijää, kasvuskenaarion mukaan 60 000. Kun eläkepoistuma huomioidaan, avautuvien työpaikkojen totaalimäärä rakennusalalla nousee 20 vuoden aikana noin 150 000:een. 

Suoritettujen tutkintojen osalta Kurvosen sanoin ”tuotanto ei vastaa tarvetta”. 

– Tämä ei ole meille uutinen. Tekniikan aloille ei tyypillisesti ole tullut tarpeeksi hakijoita. Jatkossa korkeakoulutettuja tarvitaan entistä enemmän. Asiantuntijoiden vaade kasvaa myös tekniikan alalla, Kurvonen sanoi. 

Lvi-puolen tilanteet tulevat uudisrakentamisessa viiveellä.

Projektipäällikkö Petri Heinilä talotekniikan työelämätoimikunnasta puhui lvi-alan koulutuksen laadusta tilastojen valossa. Talotekniikka-alan koulutusta on Suomessa hyvin tarjolla sekä määrällisesti että maantieteellisesti. Järjestämislupia on kuitenkin myönnetty enemmän kuin tutkintoja aktiivisesti järjestetään. Esimerkiksi talotekniikan perustutkinnon 54 järjestämisluvasta oli vuosina 2022–2023 aktiivisia 45. Heinilä heitti kysymyksen ministeriön suuntaan: miksi järjestämislupia on, jos koulutuksia ei järjestetä?

Näytöistä Heinilä muistutti, että tiettyjä ammattitaitovaatimuksia voi Talotekniikan perustutkinnon perusteet -määräysten mukaan arvioida vain työpaikalla. Opetus ja osaamisen varmistaminen kuuluvat oppilaitokselle. Työpaikalla opitaan tutkinnon työprosessiin liittyviä ammattitaitovaatimuksia.

– Työelämään lähdetään oppimaan sitä, miten työpaikalla toimitaan: miten hakee tavarat, lähtee suorittamaan ja toimii muiden kanssa. Näitä asioita ei voi näyttää oppilaitoksessa. Sellaista temppurataa sinne ei oikeastaan voi rakentaa. 

”Ei vajota toivottomuuteen”

LVI-Teknisten urakoitsijoiden (LVI-TU) erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen totesi, että kyllä: rakentaminen sakkaa, hiljenee – usein loppuu. 

– Lvi-puolen tilanteet tulevat uudisrakentamisessa viiveellä, joten sieltä ei sen ihanampia uutisia ole syytä odottaa. Finanssikriisin aikana nenänpäätä piti pinnan yläpuolella korjausrakentaminen, jonka tarve on huikea. Mutta sekin näyttää kehnommalta, koska taloyhtiöt eivät saa rahoitusta, hän sanoi.

Tekniikan aloille ei tyypillisesti ole tullut tarpeeksi hakijoita.

Mäkinen muistutti kuitenkin, että 1990-luvunkin lamasta noustiin. Miten nopeasti nousu onnistuu nyt?

– Kyllä tänä vuonna sisään tulleille opiskelijoille voisi kuvitella olevan töitä kolmen vuoden päästä. Ei vajota toivottomuuteen.

LVI-TU:n viestintäpäällikkö Pipsa Hiltunen puhui vuonna 2018 aloitetusta lvi-alan liittojen yhteisestä Vetovoima-hankkeesta. Hankkeen aloittaminen vastasi urakoitsijoiden viestiin alan osaajapulasta. Toisen asteen hakijamäärät olivat myös olleet laskussa. 

Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta talotekniikka-alasta, kasvattaa mielenkiintoa ja arvostusta alaa kohtaan sekä saada hyviä hakijoita talotekniikan koulutuksiin. Kohderyhminä ovat opinto-ohjaajat ja 12–18-vuotiaat nuoret. 

Opinto-ohjaajille hanke tarjoaa oppimateriaaleja, ja hanke vierailee Opopäivillä. Nuorille on järjestetty esimerkiksi talotekniikkapeli Yrityskylään sekä videokampanjoita mobiilipeleihin ja sosiaaliseen mediaan. Hankkeen kotisivuilta löytyy tietoa alan työtehtävistä, koulutuspoluista ja uramahdollisuuksista sekä uratarinavideoita.

Entä hakijamäärän tilanne? 

– Ei huono. Ne ovat viime vuosina parantuneet ja lähteneet noususuuntaan, Hiltunen sanoi.