Urheiluhullun kesäloma vierähti Tampereen MM-kisoissa

Vapaa-ajalla Jukka Tenhunen on intohimoinen urheilumies ja taustavaikuttaja monen tunnetun urheilutapahtuman takana. Tänäkin vuonna toukokuinen vuosiloma kului Tampereella jääkiekon miesten MM-kisojen areenajohtajana, kerrotaan ARE:n tiedotteessa.

Harrastukset vievät usein mukanaan ja joissain määrin harrastuksista tulee myös tapa elää. Näin voi sanoa Tenhusesta, jolla urheilutapahtumajärjestäjän rooli elää vahvasti arjessa ja varsinaisten talotekniikka-alan töiden ulkopuolella.

Urheilun ja jääkiekon parissa aina pyörinyt Jukka ajautui jo nuorena mukaan erilaisiin urheilutapahtumajärjestelyihin. Talkoo- ja vapaaehtoistöiden kautta hän on ollut elämänsä aikana järjestämässä yli 4 000 erilaista tapahtumaa.

Vappuviikonloppuna Jukalla käynnistyi rooli MM-kilpailuiden järjestäjäorganisaatiossa Arena Directorina. Vastuualueisiin kuuluvat koko Tampereen MM-kisatapahtuman rakentaminen, turvallisuus- ja kuljetusjärjestelyt, akkreditointi sekä tv-yhtiöiden organisointi. Jukan vastuukokonaisuuden budjetti liikkuu noin 9 miljoonan eurossa.

Kesäloma jääkiekon parissa

Vuoden 2023 jääkiekon MM-kisat järjestettiin jaetusti Tampereen ja Latvian Riikan kesken. Tampereella vieraili yhteensä 275 MM-kisakatsojaa.

– Viime sunnuntaina päättyneet MM-kilpailut olivat jo 15. arvokisat, missä olen ollut mukana. Meitä vapaaehtoisia oli Tampereen kisoissa yli 800. Kisapaikka Nokia-areena on uusi ja nykyaikainen. Rakentamisen aloitustilanne tämän vuoden kisoihin lähdettäessä oli hyvä, kun paikka oli meille jo viime vuoden Suomelle voitokkaista MM-kisoista tuttu, Tenhunen kertoo.

Päivät kisaproduktiossa kestävät käytännössä ympäri vuorokauden, mutta itse urheilu jää kilpailuissa usein tapahtuman taustalle.

– Tietysti sitä suunnilleen aina tietää, missä Suomen peleissä mennään, mutta katsomossa ei ehdi istua.

Verkostossa kontakteja vähän joka alalle

Vaikka tapahtuma-ala on merkittävä osa sähköteknikoksi opiskelleen Tenhusen elämää, ei hän kuitenkaan lähtenyt varsinaisesti työskentelemään alalle.

– Jossain vaiheessa matkaa kyllästyin ilta- ja viikonloppupainotteisiin aikatauluihin, ja halusin selkeisiin päivätöihin. ARE:lla aloitin noin kahdeksan vuotta sitten ja nyt toimin pääkaupunkiseudun palveluyksikössä toimialapäällikkönä. Myös talotekniikka-alalla on ollut hyötyä siitä verkostosta, mitä minulle on tapahtumajärjestämisvuosien aikana kertynyt. Talotekniikan kokonaisuudet ja projektit muodostuvat pienemmistä palasista, aivan kuten tapahtumakokonaisuudetkin, joten hyvästä organisointikyvystä on etua molemmissa.

Sorvin ääreen ARE:n Kaivokselan pääkonttorille Tenhunen palasi heti kesäkuun koittaessa.

Kisat kiinnostivat suomalaisia

Suomalaiset seurasivat MM-kaukaloiden tapahtumia sankoin joukoin läpi turnauksen. Televisiosta ja suoratoistopalvelusta otteluita, MM-kisastudioita sekä erikoislähetyksiä seurasi 3,98 miljoonaa suomalaista – eli 70 prosenttia koko väestöstä. Katsotuimmiksi otteluiksi nousivat alkulohkon Suomi–Ruotsi-kamppailu sekä kohtalokas Kanada–Suomi-puolivälierä. Voittomaalikilpailuun asti edennyttä Ruotsi-trilleriä seurasi 2,3 miljoonaa suomalaista keskikatsojamäärän ollessa 1,5 miljoonaa.

Leijonien MM-turnauksen päättänyttä puolivälierää puolestaan seurasi 2,3 miljoonaa suomalaista, keskikatsojamäärä oli 1,4 miljoonaa.

Myös maailmanmestaruuden ratkeaminen kiinnosti. Sunnuntain Kanada–Saksa -finaalia seurasi 1,9 miljoonaa suomalaisia. Ottelun keskikatsojamäärä oli 960 000. Vuoden 2023 maailmanmestaruuden vei Kanada. Saksa sijoittui toiseksi ja Latvian pronssi on maan historian ensimmäisen arvomitalli jääkiekossa.