Energiakriisi haastaa muutokseen

Viime vuoden syksyllä käynnistyi energian hintakriisi Euroopassa. Se syveni ja voimistui, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja sodan seurauksena venäläisen energian tulo Eurooppaan hiipui. Samalla paljastui, kuinka jo syksyinen hinnannousu oli Kremlin käsikirjoittamaa kaasun viennin rajoituksineen.

Yhtäkkiä kamppailemme sen kanssa, riittääkö sähkö ja lämpö Euroopassa, miten yritykset ja kotitaloudet voivat selvitä laskuistaan ja millaisia työllisyys- ja hyvinvointivaikutuksia tällä kaikella on.

Hintakriisi ei pääty siihen, että Ukrainassa tulee rauha. Se päättyy siihen, kun irtaudumme fossiilisen energian riippuvuudesta. Venäjän energia ei tule takaisin. Sitä ei haluta eikä se varaan voisi enää laskea, koska luottamus on pommitettu, ryöstetty, kidutettu ja raiskattu Ukrainassa.

Onneksi olemme Suomessa jo pitkällä murroksessa irti fossiilienergiasta. Siksi olemme selvinneet tästä kriisistä paremmin kuin keskieurooppalaiset. Silti meilläkin erityisesti sähkön hinta on huippukorkealla.

Asiakkaat ovat haukkoneet henkeään, kun päättyvän määräaikaisen sähkösopimuksen tilalle on saatu tarjous, jossa hinta on moninkertainen. Toistaiseksi voimassa olevissa sähkösopimuksissa korotusprosentit ovat usein olleet kolminumeroisia. Pörssihintaan sähkönsä ostavat saavat hintojen nousut suoraan sähkölaskulleen.

Asiakkaan on vaikea suojautua hinnannousulta. Energiankäytön muutoksilla sen sijaan voi jonkin verran vaikuttaa energialaskuunsa.

Valtaosa rakennusten ja asumisen energiankäytöstä kuluu tilojen ja käyttöveden lämmitykseen. Energian hintakriisi kohtelee kotitalouksia kovin eri tavoin sen mukana, mikä lämmitystapa niillä on. Kaukolämmittäjät – melkein puolet asukkaistamme – selviävät vähimmällä, koska kaukolämmön hinta on pysynyt melko vakaana. Sen sijaan suoran sähkölämmityksen piirissä asujat joutuvat koville. Ne sähkölämmittäjät, jotka ovat ottaneet käyttöön maalämpöä, lämpöpumppuja tai aurinkopaneeleja, kohtaavat hinnankorotukset kovina, mutta miedompina. Valtio tulee jonkin verran vastaan sähkölaskuissa, mutta kokonaiskuvaa se ei muuta: kotitalouksien energialaskut ovat kohonneet merkittävästi.

Kaikki kriisit johtavat muutoksiin. Tämän kriisin myötä on odotettavissa, että energiatehokas rakentaminen, taloautomaatio ja rakennusten uudet energiaratkaisut saavat vauhtia.

Kotitaloudet ja yritykset ovat olleet viime aikoina innokkaita hankkimaan lämpöpumppuja, aurinkopaneeleita ja sähköautoja. Tämän seurauksena yhä useammat kiinteistöt ovat yhtä aikaa sekä sähkön että lämmön tuottajia ja kuluttajia ja niillä on lämpövarastona lämminvesivaraaja ja sähkövarastona auton akku. Rakennusten energiajärjestelmien optimointi mukaan lukien lämmityksen ja ilmastoinnin hallinta suorastaan odottavat uusia tuotteita ja palveluita.

Vastaavasti energian myyjien ja käyttäjien yhteisessä intressissä on kysyntäjousto eli energian käytön ajoittaminen edullisimpiin aikoihin. Olemme ehkä vihdoin saamassa sen älykkään energiajärjestelmän. Joustopalveluille ja niihin kytketyille sähkösopimuksille syntyy nyt kysyntää.

Optimointi edellyttää lisää mittausta, säätöä ja automaatiota. Alhaisilla energianhinnoilla ne näyttivät usein hieman kalliilta ratkaisuilta ja niitä oli vaikea myydä. Tilanne on nyt muuttunut.

Myös energiansäästö eli turhan tai vähemmän tärkeän energiankäytön välttäminen on tullut muodikkaaksi. Tämä näkyy jo nyt koko maan tason sähkönkäytössä.

Kaiken kriisiin liittyvän huolen ohella on siis myös paljon mahdollisuuksia luoda entistä parempia tuotteita ja palveluita sekä parempaa asumisen laatua. Kriisin voittajia ovat ne, jotka nämä ratkaisut luovat ja kaupallistavat.

Edelliset energiakriisit 1970-luvulla madalsivat huoneistokorkeutta ja pienensivät ikkunoita. Kerrostalojen uima-altaat otettiin pois käytöstä, ja ne hävisivät suunnittelupöydiltä. On mielenkiintoista seurata, mitkä ovat ne muutokset, joita tämä kriisi rakentamiseen ja asumiseen sekä niiden suunnitteluun tuo.

Jukka Leskelä
Toimitusjohtaja
Energiateollisuus ry