Osaajapula uhkaa jo koulutusta
Tällä hetkellä osaavien talotekniikka-asiantuntijoiden rekryäminen on kiven takana.
Kuvitellaanpa hetkeksi seuraavanlainen tilanne: Suuri rakennuttajataho haluaa osaltaan helpottaa kasvukeskusten kovaa asuntopulaa rakentamalla edullisia vuokra-asuntoja kaupungin keskiöihin. Projekti kuitenkin uhkaa sakata, sillä asiantuntevia ja päteviä talotekniikkasuunnittelijoita ei tunnu löytyvän, vaikka heitä etsisi kissojen ja koirien avulla. Miten käy vuokra-asuntojen rakentamisen? Projekti pitkittyy, kustannukset nousevat.
No ehkä aivan tällaista skenaariota ei ole luvassa aivan lähiaikoina. Mutta uskallan väittää, ettemme ole siitä kovin kaukanakaan. Tällä hetkellä ainakin osaavien talotekniikka-asiantuntijoiden rekryäminen on kiven takana. Itse olen jo valmis puhumaan hätähuudosta koulutuksen puolesta.
Talotekniikan osaajapulalla on pitkät juuret. Aloitin työt Turun ammattikorkeakoulussa lähes 15 vuotta sitten, ja jo silloin oli nähtävissä osaajapulaa. Syyt ovat moninaiset, eikä osaajapulaa tietenkään helpota se, että työt tulevat monesti ryppäissä. Jos meriteollisuudella menee hyvin, tarvitaan sinne kipeästi osaajia – ja meriteollisuuden hyvät näkymät taas heijastuvat muuhun rakennus- ja suunnittelutarpeeseen. Yritämme Turun ammattikorkeakoulussa vastata osaltamme osaajapulaan kouluttamalla monipuolisia ja osaavia rakennustekniikan insinöörejä.
Mutta mekään emme voi kouluttaa osaavia työntekijöitä, jos meillä ei ole tähän tarkoitukseen osaavaa henkilökuntaa.
Ja jos emme pysty tuottamaan tekijöitä alueelle, on syytä huolestua Varsinais-Suomen hyvinvoinnin tilasta ja sen tulevaisuudesta. Koulutetut osaajat jäävät usein sille paikkakunnalle, jossa ovat koulutuksensa saaneet. Tämä tukee maakunnan elinkeinoa ja hyvinvointia. Miten käy, jos osaajia ei ole eikä maakunta ole enää houkutteleva yrityksille tai opiskelijoille?
Olemme erityisesti kokeneet haastavaksi juuri korkeakoulutuksen omaavan talotekniikan veturin ja osaajan rekryämisen. Uskon, että monelle kalskahtaa outona korvaan se, että haemme ensisijaisesti opettajaa, lehtoria. Opettaminen Turun ammattikorkeakoulussa on kuitenkin suhteellisen joustavaa: Opetukselle tietysti on tietyt raamit ja kriteerit, mutta muutoin lehtorilla on melko vapaat kädet toteuttaa opetusta haluamallaan tavalla. Opetus ei ole pelkästään luentojen pitämistä, vaan myös käytännönläheistä ja työelämän kanssa vuoropuhelua käyvää.
Meidän valttimme on vahva yhteistyö työelämän kanssa. Tämä on tärkeää siksikin, että läheiset työelämäkontaktit auttavat opiskelijaa työllistymään valmistumisen jälkeen. Kannustamme henkilökuntaa hyödyntämään omia verkostojaan ja kontaktejaan opetuksessa.
Opettaminen ammattikorkeakoulussa ei vaadi myöskään sitä, että työt yrityksessä pitäisi kokonaan jättää. Meillä on tälläkin hetkellä töissä henkilöitä, jotka opettavat osa-aikaisesti. Kaikki asiat ovat lähtökohtaisesti neuvoteltavissa. Parasta Turun ammattikorkeakoulussa on vapaus kehittää. Ratkaistaan osaajapula yhdessä.
Esa Leinonen
koulutus- ja tutkimuspäällikkö, yliopettaja
Rakennusteollisuus
Turun ammattikorkeakoulu