Alustatalous näyttää todelliset kasvonsa
Digitalisaation myötä tai sen vanavirrassa meille ilmaantuu uusia liiketoimintamalleja, jotka pohjaavat osin sovelluksiin, osin erilaisiin konsepteihin ja usein myös uudenlaisiin liiketoimintamalleihin. Valitettavasti näihin lähemmin tutustuessa ainakin skeptisesti ajattelevat huomaavat asiaan liittyvän déjà-vu-ilmiön: Tämä on nähty jo joskus aiemmin.
Niinpä, ainakin meistä hieman varttuneemmat muistavat hyvin dotcom -kuplan, joka puhkesi 2000-luvun alussa. Siinä oli paljon analogiaa nykyiseen, eli tarjottiin uusia ja mullistavia liiketoimintamalleja. Ne jotka toimintaa kritisoivat, saivat päälleen kuraa ja leimattiin vanhanaikaisiksi. Uusi uljas yhteiskunta toimii eri tavalla kuin vanha.
Ja toden totta, uudet liiketoimintamallit ovat erilaisia. Niiden taustalla on usein vahva hypetys, median suitsutus ja messiaanisia luentoja sekä näyttäviä esitystilaisuuksia järjestäviä karismaattisia guruja. Kun asiaa tarkastelee lähemmin, löytyy taustalta harvoin oikeasti kannattavaa liiketoimintaa. Toki jätit, kuten Amazon, Facebook ja Google ovat tässä suhteessa poikkeuksia.
Sen sijaan alustatalouden yrityksiä – myös edellämainittuja – yhdistää myös verojen pakoilu tai kierto. Lisäksi paikallistasolla törmätään ihmisten alistamiseen matalapalkkaisiin, epämääräisiin työsopimuksiin, jotka naamioidaan yrittäjyydeksi. Tälle olisi osuvampiakin nimityksiä.
Viime päivien uutisoinnissa on noussut esiin amerikkalainen kiinteistöalan kasvuyhtiö Wework, jonka pörssilistautuminen näyttää peruuntuneen. Ei ihme, sillä uusi liiketoimintamalli tuottaa miljarditappioita, vaikka yritys arvotetaan kymmenien miljardien dollarien arvoiseksi.
Kuka sammuttaa valot, kuka kerää rahat? Kun dotcom–kupla aikoinaan puhkesi, olivat pankkiiriliikkeet ja suursijoittajat rahastaneet jo omansa pois. Maksajina olivat pääosin piensijoittajat ja yritykset, jotka luottivat ruusuntuoksuisiin lupauksiin.
Uusien liiketoimintamallien – mikäli ne nykymuodossaan saavat jalansijaa – maksumiehinä tulevat olemaan terveet, paikalliset yritykset, jotka maksavat säällistä palkkaa ja veronsa pykälien mukaan sekä heidän työntekijänsä. Näin tapahtuu, jos yhteiskunnan valvonta pettää.
On syytä muistaa, että epäreilussa kilpailussa häviäjiä ovat rehelliset.
Heikki Heikkonen
päätoimittaja
