Pekka Sipponen Consti Korjausurakoinnin toimitusjohtajaksi
Taloteknisten peruskorjausten eli kansanomaisesti putkiremonttien tarve kasvaa lähivuosina voimakkaasti. Tällä vuosikymmenellä linjastosaneerauksen tarpeessa arvioidaan olevan vuosittain lähes 20 000 kerrostalohuoneistoa ja ensi vuosikymmenellä jopa runsaat 30 000 asuntoa. Remontissa ajanmukaistetaan yleensä myös sähkö- ja telejärjestelmät sekä parannetaan ilmastointia ja energiatehokkuutta. Jäähdytys asennetaan yhä useamman korjauksen yhteydessä.
Puolessa tapauksista putkiremonttiin ryhtymisen syynä ovat jatkuvat vuodot. Myös tukkeumien ja sakkaumien aiheuttamat häiriöt, kuntotutkimuksissa tehdyt havainnot sekä puutteelliset vesieristykset käynnistävät putkiremontin. Tietoisuus vakuutusyhtiöiden korvauskäytännöistä ja ikäpoistoista patistaa valveutuneimpia taloyhtiöitä remonttiin.
Vaihtoehtoiset putkiremonttimenetelmät, kuten sujutus ja putkien pinnoittaminen, ovat lisääntyneet. Myös perinteisten ja uusien menetelmien yhdistäminen on yleistynyt. Valtaosa töistä tehdään edelleen uusimalla vanhat putket, koska kosteuseristyksen ja sähköremontin takia rakenteita joudutaan repimään auki.
– Taloyhtiöt ovat varsin haluttomia panostamaan ennakoivaan huoltoon ja kunnossapitoon. Toimenpiteisiin ryhdytään vasta pakon edessä. Kaikkien osapuolten kannalta olisi miellyttävintä, että toimenpiteet suoritetaan ajoissa ja hallitusti. Hyvin suunnitellussa ja toteutetussa putkiremontissa haittaa normaaliin asumiseen voidaan pienentää merkittävästi, LVI-Teknisten Urakoitsijoiden toimitusjohtaja Jari Syrjälä sanoo.
– Kiinteistön suuremmat, pakolliset korjaukset antavat hyvän mahdollisuuden nostaa asumisen tasoa ja parantaa energiatehokkuutta, LVI-talotekniikkateollisuus ry:n toimitusjohtaja Ilkka Salo toteaa. Pelkän korjaamisen sijasta tulisikin puhua perusparannuksesta. Energiatehokkaita ja terveellisemmän sisäympäristön mahdollistavia ratkaisuja löytyy kyllä. Kyse on asioiden tiedostamisesta ja kokonaisuuden hyvästä suunnittelusta.
Salon mukaan energiansäästöä ja käyttömukavuutta lisäävät ratkaisut kannattaa tehdä silloin, kun työmaan perustamiskustannukset joka tapauksessa syntyvät. Tällöin energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet ovat usein taloudellisestikin kohtuullisen kannattavia. Jos kannattavuutta arvioitaessa arvotettaisiin myös parantuneet viihtyvyys, terveellisyys ja kiinteistön arvonnousu, olisivat takaisinmaksuajat huomattavan lyhyitä.
Putkiremonttibuumi ei vielä ole aiheuttanut patoutumaa, mutta edessä voi olla suma, kun 70- ja 80-luvuilla rakennetut talot tulevat peruskorjausikään. Vuosittaisia ruuhkahuippuja voidaan tasata teettämällä linjasaneerauksia myös talvella, sillä LVI-töitä tehdään ympäri vuoden. Remontin putkeen menon varmistaa varaamalla riittävästi aikaa suunnitteluun, tarjouspyyntökierrokseen ja toteutukseen.
Asunto on yleensä ihmisen tärkein hankinta ja merkittävin sijoitus. Osakkaiden tahtotilasta riippuu, miten omaa kotia hoidetaan. Vakuutussopimus ei korvaa huoltosopimusta eikä vakuutusmaksuista kerry peruskorjausrahastoa. Jokaisen osakkaan tulisikin olla oman omaisuutensa isännöitsijä.
Syrjälä ei usko putkiremonttien määrän kasvun johtavan hintojen nousuun. – Vaikka remonttien määrä on kaksinkertaistunut viime vuosikymmenestä, hintataso on kustannusten noususta huolimatta ollut pikemminkin laskusuunnassa. Putkiremontin kustannuksiin vaikuttavat peruskorjauksen laajuus, laatu, valittavat tekniset ratkaisut ja rakennuksen valmistumisvuosi. LVI-töiden osuus on vain neljännes kokonaiskustannuksista, Syrjälä muistuttaa.
Tilaaja voi urakoitsijaa valitessaan vaikuttaa rikollisen talouden torjuntaan. Maksajien kannalta on olennaista, että työ suoritetaan sovitulla tavalla loppuun saakka. Kasvava putkiremonttibisnes houkuttelee alalle hämärämiehiä ja kokemattomia tekijöitä. Ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä omaisuuden säilymiseen vaikuttavien LVI-asennusten tulisikin liittojen mielestä olla luvanvaraisia töitä.
