Ympäristöongelmat ajoivat energiatehokkuuteen jo vuonna 1987

Rakentamismääräysten uudistuminen herätti LVI-lehdessä paljon jutun aihetta loppuvuodesta 1987. Tuolloin saatiin sentään pitää vanhat nimet, toisin kuin vuoden 2018 alusta lähtien voimaan astuvissa määräyksissä.

Vuodenvaihteen 1988 jälkeen D2:n mukaan viranomaisille piti perustella, mikäli ei aikonut käyttää LTO-järjestelmää laitoksissa, joissa ilmavirta on yli 1 m3/s ja käyttöaika vähintään yhden työpäivän mittainen.

Erikoisasiantuntija Börje Hagner ja erikoisasiantuntija Per-Erik Sjöholm kirjoittivat lämmöntalteenoton tarpeellisuudesta.

”Lämmöntalteenoton käyttöön on liittynyt turhaa kannattavuuslaskentanäpertelyä. Samalla, kun joillekin rakennuksen osille on sallittu vuosikymmenien takaisinmaksuaikoja, on LTO-järjestelmiltä vaadittu monenlaista perustelua ja nopeaa takaisinmaksuaikaa”, Hagner ja Sjöholm kirjoittavat.

Tilanne oli muuttumassa ja kaksikko oli tyytyväinen, sillä jatkossa päähuomio tulisi olemaan teknisesti toimivien optimaalisten laitosten rakentamisessa. Uusia laitteita, sovellutuksia ja tarkempia laskentamenetelmiä oli jo käytössä.

”Viimeisen vuosikymmenen aikana markkinoille on tullut pari kiintoisaa lämmönsiirrintyyppiä.” Nämä olivat Hagnerin ja Sjöholmin mukaan neulaputkipatteri ja kiinteäkennoinen ilmavirransuuntaa vaihtava regeneraattori.

Lämmöntalteenottoa helpotti jo tuolloin se, että lähes kaikkiin pakettikojeyksiköihin oli tarjolla erilaisia LTO-vaihtoehtoja. Suosituin lämmönsiirrin tuohon aikaan oli levysiirrin.

”Energian hankinnassa tehdään tulevaisuudessa päätöksiä typpi- ja rikkipäästöjen rajoittamiseksi. Kasvihuoneilmiökin askarruttaa jo laajoja piirejä. Ydinvoimaa ei uskalleta lisätä ja muutkin vaihtoehdot tuovat tunnettuja pulmia. Maamme energianhuollossa ei ole olemassa järjestelmää, josta saisimme tyydytettyä lisääntyvän energiantarpeemme ilman ympäristöongelmia.”

Hagner ja Sjöholm korostivat, että lämmöntalteenotto on ympäristöystävällinen lämmönkehitystapa. ”Siihen onkin suhtauduttava kuten primäärienergiankehittimiin valvonnan ja hoidon kannalta.”

 

Jätä kommentti

*

*