Yks pikku juttu!!

Kylmätekniikka ja kylmäala ovat olleet muutaman vuoden isosti tapetilla ja saaneet isotkin sijoittajat kääntämään päänsä alaa kohtaan. Mietin jatkuvasti sanan ”kylmätekniikka” merkitystä ja sitä, onko se harhaanjohtava. Samoja vempeleitä kun käytetään lämmittämään ja jäähdyttämään. Energiansiirtoahan se on. Yksi asia on varma: jonkun pitää jäähtyä, jotta joku voi lämmetä. Jostain se energia revitään pois, oli se sitten maa, vesi tai ilma.

Ehkäpä tuo määrittää sanan “kylmätekniikka”, vaikka olisikin lämpöpumppu kyseessä. Kaikki tietävät, että kylmätekniikkaa tarvitaan vähän siellä sun täällä. Enimmäkseen siellä. Kaupat, marketit, kuljetus ja niin pois päin.

Alalla on melkoinen murros ja siirtymävaihe.

Uusi F-kaasuasetus saa meikäläisen kuolemaan vitutukseen. Ei paljon epäselvempää asetusta olekaan säädetty. En kyllä ole muihin asetuksiin perehtynytkään samalla pieteetillä. Jos meikäläisen nukahtamista häiritsee tuo asetus, niin voisin kuvitella sen olevan ostajille vielä suurempi päänsärky.

Näenkin, että alalla on melkoinen murros ja siirtymävaihe. On joitain matalan GWP:n litkuja, joita valmistajat käyttävät tällä hetkellä, ja kun oikein asiaa selvität, niin voi nekin olla 10 vuoden sisään huoltokiellossa. Lämpöpumppu kun myydään koosta riippumatta, oli se 10 tai 1000 kilowattia, halutaan sen tekniseksi käyttöiäksi 20 tai 25 vuotta.

Yksi kummallisuus myös on, että vielä tänä päivänäkin kylmälaitteet kuuluvat putkiurakoihin. Putkiliikkeet myyvätkin valtaosan vedenjäähdyttimistä ja lämpöpumpuista. Näissä tapauksissa olen nähnyt myös suurimmat ongelmat, jotka ovat aina sitten ihan vain laitteesta riippumattomia. Ei tiedetä, mitä tuo kultakimpale tarvitsee toimiakseen tai muuta sellaista.

Harva se viikko joku soittaa minulle, tai jonkun äiti soittaa ja kyselee: ”Hei oon kuullu, et teitin alalla riittää töitä. Mitä oot mieltä, pitäiskö meitin kullannupun opiskella kylmäalaa, ja haluisitko ottaa oppisopimuksella?” Vastaan aina, et jos skloddi osaa vaihtaa pihalla autoon laakerin ja etsiä siitä sähkövian, niin silloin siinä on ainesta! 

Kylmäala on siitä raju, että rakennetekniset työt pitää osata. Hitsaus. Sähkö. Automaatio. Kylmätekniikka, ja niin edelleen. Jos on aitoa kiinnostusta, niin kaiken oppii. Jos ei ihan ole, niin ei tule pärjäämään. On ikuinen pakinkantaja, mutta niitäkin tarvitaan.

Kylmäala on siitä raju, että rakennetekniset työt pitää osata.

Muutamia asioita, joihin törmään usein, ja se ihmetyttää: On paljon myyntiyhtiöitä, jotka esimerkiksi kauppaavat maalämpöpumppuja vuositasolla paljon, mutta kukaan ei tunnu sanovan ääneen huoltokuluja ja mahdollisien rikkotilanteiden kustannuksia. Yritysten välillä se on vähän erilainen maailma. Mutta yksityispuolella jos läväytän sinulle odottamattoman 4,5 kilon laskun korjauksesta, niin aika monen talous helisee ja pahasti.

En tiedä, kuka pääsi lobbaamaan jokusen vuosi sitten koulutusmäärää alaspäin. Päinvastoin koulutuksen tasoa ja tekemisen määrää pitäisi lisätä. Erityisesti hands on -tekemistä. Olenkin rohkaissut oppilaitoksia säätämään ja kokeilemaan laitteiden rajoja rikkoutumiseen asti. Jos saavat kompressorin kilahtamaan, lupaan hommata uuden tilalle. Voiko olla mielenkiintoisempaa tapaa saada oppilaiden huomio? Sitten samoja säätövirheitä ei tarvitse kokeilla työmaalla, se on kallista (Trust me! Olen kokeillut!). Kun saa turvallisessa ympäristössä säätää ja kääntää säätöjä, oppii enemmän. Teorian voi käydä käsi kädessä tekemisen kanssa.

Yksi on varmaa mullistuksessa olevassa kylmäalassa: aina on uutta opittavaa, ja tekemistä riittää! Tätä tekniikkaa tarvitaan aina!

Kirjoittaja Eero Timonen on yrittäjä ja toimitusjohtaja Refitem Finland Oy:ssä.