Vanha automaatio avuksi energiakriisissä

Tämän päivän energiakriisiä varjostaa ilmastonmuutoksen vaikutus, mutta myös sen torjuminen. Lämmitystä säädettäessä ei voida ajatella pelkästään sähkölaskua, vaan on huomioitava myös energiankulutuksen vaikutus ympäristöön.

Suomi tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä, mutta useissa kunnissa on sitouduttu World Green Building Councilin tavoitteeseen varmistaa hiilineutraali rakennuskanta vuoteen 2030 mennessä.

Tämä koskee paitsi uudisrakentamista myös olemassa olevia rakennuksia, joilla voi olla käyttöikää vielä vuosikymmeniä. Koko rakennuskannan tulisi siis olla energiatehokasta ja käyttää pääosin uusiutuvaa energiaa jo seitsemän vuoden kuluttua.

Koska purkavan uudisrakentamisen tai laajan peruskorjauksen rakennusaikaiset hiilipiikit ylittävät helposti energiansäästöllä vältettävät päästöt, meidän tulisi keskittyä yksinomaan käytössä oleviin iäkkäämpiin kiinteistöihin. Jos energiakriisistä aiotaan selvitä ja ilmastonmuutosta torjua, aika toimia on nyt.

Valtaosassa rakennuksistamme on iäkäs automaatiojärjestelmä. Se hoitaa tehtävänsä tarpeisiin nähden hyvin, mutta tällä hetkellä sen keräämä tieto menee hukkaan.

Suomen ilmasto- ja energiatavoitteita edistäisivät keinot, joilla vanhemman automaation aiemmin harakoille mennyt tieto saataisiin talteen. Näin energiankäyttöä ja -tehokkuutta voidaan tarkastella paremmin sekä löytää hukkapisteet ja uusiutuvan energian mahdollisuudet. Tiedon avulla vanhaakin automaatiota voidaan ohjata älykkäästi ja tosiaikaisesti.

Pidentämällä vanhan automaation käyttöikää peruskorjaukset voidaan mitoittaa oikein sekä vältetään toimittajaloukut ja suuret järjestelmäinvestoinnit. Suuret saneeraukset ovat usein kiinteistön ja käyttäjien kannalta turhia. Isännöinti ja taloyhtiöt päätyvät niihin, koska olettavat, että muutakaan vaihtoehtoa ei ole.

Jos prosessit kuitenkin pysyvät ennallaan, ei uusi automaatio tuo parannusta energiatehokkuuteen tai olosuhteisiin. Esimerkiksi teollisuudessa automaatiojärjestelmät palvelevat vuosikymmeniä hyvällä huolenpidolla.

Viimeisen vuoden aikana olen keskustellut kymmenien julkisten ja yksityisten kiinteistönomistajien kanssa. Useimmille järjestelmänvalmistajat ovat myyneet toiveita energiansäästöstä – samalla pelotellen vanhojen järjestelmien huonoilla ominaisuuksilla, varaosatakuun ja ohjelmistotuen loppumisella sekä heikolla tietoturvalla. Heidän mukaansa lääke jokaiseen ongelmaan on saneeraus. Samaan aikaan he myös piilottavat vanhojen järjestelmien dokumentaation verkosta ja vaikuttavat alan koulutukseen niin, että vastavalmistuneet ymmärtävät vain uutta teknologiaa.

Tämä ajaa kiinteistönomistajat häkkiin, johon vain järjestelmävalmistajilla on avain. Ainoa keino paeta häkistä on ottaa kiertotalouden periaatteet osaksi tapaamme lähestyä talotekniikkaa ja automaatiota.

Viimeistään nyt on aika pidentää rakennuksien elinkaaria ja parantaa käyttömukavuutta hyödyntämällä vanhan automaation etäohjattavuuden mahdollisuuksia. Näin myös energiakriisi ja ilmastonmuutos huomioidaan parhaiten.

Vanhan automaation hyödyntäminen laskee kustannuksia, ja siitä saadut säästöt voidaan käyttää pidempää suunnittelua vaativiin korjaus- ja huoltotöihin. Toimivalla automaatiolla voidaan myös seurata kulutusta ja verrata dataa aikaisempaan tai muiden samanlaisten rakennusten käyttöön.

Mutta ennen kaikkea hyvin optimoitu automaatio varmistaa energian tarvepohjaisen käytön. Se on sekä ilmastonmuutoksen torjumisen että energiansäästön kannalta tärkeintä ja sosiaalinen velvollisuus tulevia polvia kohtaan.