Vain tarpeellinen tieto kestää ajan hammasta

 

Maailma ympärillämme muuttuu merkittävää vauhtia. Ilmasto muuttuu ja ääri-ilmiöt sekä niiden vaikutukset voimistuvat. Yhteiskuntarakenne muuttuu tiiviimmäksi ja vaatimuksemme rakennetulle ympäristölle tiukentuvat entistä nopeammin. Muutosta vauhdittaa myös alati lisääntyvä tiedon määrä ja digitaalisen tiedon nopeampi saavutettavuus.

Tiedon lisääntyessä pystymme hyödyntämään siitä yhä pienemmän osan. Valtaosa hyödyllisestä tiedosta hukkuu epärelevantin tiedon sekaan – tai vanhenee.

Rakennetussa ympäristössä muutokset tapahtuvat perinteisesti melko hitaasti. Samaan aikaan ympärillemme – sosiaaliseen mediaan, kauppaan ja liikkumiseen – tulee jatkuvasti uusia ketteriä ratkaisuja, jotka palvelevat käyttäjiä entistä paremmin. Ympäröivä muutos saa vaatimustasomme kasvamaan rakennettua ympäristöä kohtaan.

Pitkään on puhuttu myös työn murroksesta, jossa yksi isoimmista muutoksista on tullut työntekijöiden vaihtuvuuteen. Enää koko uraa ei tehdä yhden työnantajan palveluksessa. Rakennetussa ympäristössä kohteiden ylläpitäjät vaihtuvat, eikä organisaatiosta enää useinkaan löydy henkilöä, joka tuntisi kohteen koko historian. Tärkeää tietoa häviää ihmisten mukana ja tämä korostuu sitä enemmän mitä isompi ja monimuotoisempi kohdeportfolio on. Todella paljon turhaa aikaa ja rahaa kuluu kohteen tietojen etsimiseen ja analysointiin.

Muutokset yhdessä aiheuttavat alueellisen ja käyttäjäkeskeisen näkökulman korostumisen, jossa keskeisiä tekijöitä ovat esimerkiksi terveellisyys, palvelujen läheisyys ja liikkumisen tarve. Rakennetun ympäristön tulisi pystyä vastaamaan tähän tarpeeseen.

Rakennusten ja niiden ympäristön monikäyttöisyys sekä muuntojoustavuus jakavat alan toimijat voittajiin ja häviäjiin. Kiristyvässä kilpailussa ne, joilla ei ole selkeää käsitystä hallinnoimastaan omaisuudesta ja mahdollisuutta ketterään tulevaisuuden suunnitteluun, jäävät peränpitäjiksi.

Jotta rakennusten käytön muuttaminen olisi ketterää, nopeaa tai ylipäätään mahdollista, pitää muun muassa ominaisuustietojen olla saatavilla ja analysoitavassa muodossa. Oleellisten tietojen pitää virrata suunnittelusta ylläpitoon ja ennen kaikkea tietojen hyödyntäminen pitää olla luonteva osa rakennusten käyttöä. Tällöin tiedot pysyvät ajantasaisina ja luotettavina.

Syystä tai toisesta tilanne on harvoin täydellinen, mutta jo pelkästään tiedon laatutason ymmärtämisellä on iso arvo. Laatutason ymmärryksen ansiosta heikkolaatuiseen tietoon osataan suhtautua oikein, eikä heikkolaatuinen tieto korruptoi ympärillään olevaa käyttökelpoista tietoa.

Tarvitsemme tietoa, mutta ennen kaikkea tarvitsemme keinoja erilaisten tietojen hahmottamiseen, yhdistämiseen ja analysointiin. Tietojen tuominen karttojen päälle, paikkatietosovellukset ja niiden mahdollistama analyysi ovat mullistaneet maailmaa. Samaa voidaan soveltaa hyvin tehokkaasti rakennustasolla tekemällä rakennukseen liittyvästä tiedosta rakennuksen paikkatietoa. Tähän hyvä visuaalinen keino on tuoda tiedot taulukoista ja dokumenteista näkyville rakennuksen tietomalliin tai pohjakuviin. Olemme hyviä hahmottamaan ja keksimään tietojen sidonnaisuuksia sijainnin ja kokoerojen kautta.

Kuluttajasovellusten helppokäyttöisyys saa meidät asettamaan entistä suurempia vaatimuksia myös työssä käyttämillemme sovelluksille. Niiden on oltava helppoja ja intuitiivisia käyttää. Oleellisten asioiden on löydyttävä sovelluksesta ilman satasivuista ohjekirjaa tai viikon käyttökoulusta. Hyväkin sovellus lakkaa palvelemasta tarkoitustaan, mikäli se tungetaan täyteen tietoa, jolla ei ole käyttöä arjessa. Sovellukset voivat sisältää paljon tietoa, mutta niiden on osattava tarjoilla käyttäjille oleellinen tieto helposti. Käyttäjäkokemukseen on panostettava!

Insinöörityön digitalisoituessa teknisen ratkaisukyvyn lisäksi tärkeään rooliin nousevat käyttöliittymäsuunnittelu sekä kyky ymmärtää käyttäjiä ja heidän tarpeitaan. Ymmärtäminen edellyttää jalkautumista käyttäjien pariin selvittämään oikeat haasteet, todellinen tarve ja arvo. Tarvitaan uskallusta tuoda oma rajallinen tietämys esiin ja kysyä riittävän usein tärkein kysymys: Miksi?

 

ROTI 2019 kokoaa yhteen yli 100 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista.

Seuraa meitä verkossa!

www.roti.fi
www.facebook.com/roti2019/
https://twitter.com/roti2019

 

 

Mika Tarhala

ROTI 2019 Digitaaliset ratkaisut -paneelin jäsen

Kiinteistöjohtamisen Diplomi-insinööri

Liiketoiminnan kehityspäällikkö, Kiinteistötiedon hallinnan konsultointi

Ramboll Finland Oy

 

 

Jätä kommentti

*

*