Uudistumista kohti vastuullisuutta
Kun uudistumme kiinteistö- ja rakennusalalla kohti kokonaisvaltaisesti kestäviä ja vastuullisia tekoja, meillä on vielä parannettavaa sosiaalisen kestävyyden ja siihen liittyvän rakennetun ympäristön käyttäjien näkökulman ymmärtämisessä ja arvioinnissa.
Kuva: Rakennustietosäätiö RTS[75]
Vastuullisuus on kiinteistö- ja rakentamisen alalla vahvistuva trendi. Tämä oli läpileikkaava huomio myös Rakennetun omaisuuden tila 2023- eli ROTI 2023 -hankkeen Arkkitehtuuri, muotoilu, taide ja suunnittelu -paneelissa. Paneelimme kiteyttikin ajan hengen kuvaavasti: ”Vastuullisuus vaatii uudistumista”.
Vastuullisuus näyttää nousevan myös rakennetun ympäristön saralla ikään kuin kattokäsitteeksi. Sen alla voidaan tarkastella eli määritellä, arvioida ja raportoida erilaisia kestävän kehityksen ja siihen liittyvän laadun näkökulmia.
Vastuullisuuden merkityksen kasvaessa, myös rakennetun ympäristön kestävyyteen liittyvät, käyttäjille suuntautuvat positiiviset vaikutukset nähdään yhä merkittävämpänä asiana. Rakennetun ympäristön käyttäjän sujuva arki ja elämänlaadun kohottaminen onkin osa sosiaalista kestävyyttä. Näiden kautta ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen liittyviä aiheita voi – ja pitää rikastaa. Mutta kuinka laajasti kestävyyttä todellisuudessa tavoitellaan, seurataan ja arvioidaan kaikkien näiden kestävyyden näkökulmien kautta? Tunnistettuhan ne on jo kauan sitten.
Toteutimme Rakennustietosäätiö RTS:ssä vuonna 2022 haastatteluhankkeen. Tiedustelimme suomalaisilta kiinteistö- ja rakennusalan toimijoilta, miten laatua ja kestävyyttä edistetään tämän päivän suomalaisessa asuntotuotannossa. Miten laatutavoitteita asetetaan, miten niitä seurataan ja miten tavoitteiden täyttymistä arvioidaan? Haastattelukierros tarjosi kiinnostavan näkökulman laadun ja kestävyyden edistämiseen rakentamisen arjessa.
Rakennushankkeen ekologisen jalanjäljen laskeminen ja tuloksen raportoiminen oli monille haastatelluille eri muodoissaan jo arkea. Siihen on myös tarjolla alati parempia digitaalisia välineitä. Haastatteluaineistosta huokui erityisesti sosiaalisen kestävyyden osalta sumuisuus, joka johti vaikeuteen arvioida tätä tärkeäksi tunnistettua aihetta.
Arviointimenetelmien puute liittyi myös haasteeseen seurata aihealueen tavoitteiden täyttymistä rakennushankkeissa. Eräs rakennusten suunnittelija (arkkitehti) totesikin: Käyttäjien elämänlaadun kohottamiseen pyrkivien aiheiden ”innovointi tapahtuu usein niin korkealla, että ne hyvät ideat − ne vähän niin kuin unohtuu siinä matkan varrella.”
Erityisesti käyttäjänäkökulmaa kuvaavan tiedon tarve tunnistettiin sosiaalisen kestävyyden arvioinnin ja raportoinnin rikastajana. Se auttaisi paitsi ymmärtämään tietyn kiinteistön toimintaa sen elinkaaren aikana, myös tukisi tulevaisuudessa rakennettavien kohteiden rakennuttamista ja suunnittelua. Esimerkiksi rakennuttaja totesi: ”Kyllähän se voisi olla niin, että jos asukaspalautteen keräyksiä tehtäisiin systemaattisesti joka kohteesta, pystyttäisiin tekemään entistä parempia ympäristöjä meidän asukkaillemme.”
Moni kuitenkin korosti, että kunnianhimoisten taloudellisten ja ekologisten kestävyystavoitteiden tuloksena lähinnä ”laskettiin euroja ja hiilidioksidipäästöjä”.
Vastuullisuus vaatii uudistumista
Tänä päivänä ja tulevaisuudessa Euroopan unionin kestävän rahoituksen taksonomia luo viitekehyksen rakennetun ympäristön vastuullisuuden osoittamiseen. Vastuullisuus ja kokonaisvaltainen kestävyys voi näkyä jatkossa yhä selkeämmin esimerkiksi rakennushankkeen rahoituksen hinnoissa ja ehdoissa. Myös tästä syystä vastuullisuudesta voi olla alan toimijoille taloudellistakin hyötyä.
Kokonaisvaltaisesta kestävyydestä raportoidessa tarvitaan näyttöjä kaikilta kestävyyden osa-alueilta. Samalla kun osataan yhä tarkemmin mitata esimerkiksi hiilidioksidipäästöjä, muodostuu rakennetun ympäristön sosiaalisen kestävyyden aiheista ja niiden osoittamisesta mielenkiintoinen kiinteistö- ja rakentamisalan haaste. Tavoitteen asettelun, seurannan, arvioinnin ja raportoinnin menetelmiä tarvitaan myös sosiaalisen kestävyyden kontekstissa, jotta päästään vastuullisuuden tuntumasta konkreettisempiin, eri kohteissa vertailtaviin tuloksiin.
Tästä syystä Rakennustietosäätiössä toteutetaan tähänkin ajankohtaiseen aiheeseen liittyviä hankkeita monialaisissa yhteistyökokonaisuuksissa. Esimerkiksi Toimiva talo -hankkeessa on luotu kooste, joka tukee sosiaalisen kestävyyden aiheiden tavoitteenasettelua ja arviointia asuinkerrostalojen kontekstissa. Toimiva talo -aiheita voi hyödyntää silloinkin, kun asukkaiden näkökulmia kerätään rakennuksen käyttövaiheen ajalta.
Vastuullisuus vaatii kuitenkin uudistumista rakennetun ympäristön tuotannon prosesseissa. Meidän pitäisi esimerkiksi määritellä ja seurata sosiaalisen kestävyyden tavoitteita yhtä kunnianhimoisesti kuin ekologista tai taloudellista kestävyyttäkin. Tähän liittyen meidän pitäisi palata yhä useammin rakennuksen käyttövaiheen aikana tarkastelemaan esimerkiksi energian tai veden kulutuksen sekä laajemmin teknisen toimivuuden ohella rakennetun ympäristön toiminnallisuutta ja käyttäjien kokemusta.
Toisaalta vastuullisuuden vaatimukset tarkentuvat ja muuttuvat edelleen, ja tämäkin painottaa alan ja sen toimijoiden kykyä uudistua. Muuttuva vastuullisuuden vaateiden maisema painottaa myös vastuullisuusraportoinnin välineiden jatkuvan kehittämisen tarvetta.
Kirjoittaja Sini Saarimaa on ROTI 2023-hankkeen ”Arkkitehtuuri, suunnittelu, muotoilu ja taide” -paneelin jäsen
Tutkimusjohtaja, Rakennustietosäätiö RTS
********
