Tarvitsemme työmaille kiittämisen kulttuuria

RAKENNUSALA on fyysisesti raskas ala. Asentajan työ vaatii fysiikkaa: kun työtila ulottuu lattiasta kattoon ja maasta taivaalle, työtä voi joutua tekemään mitä erikoisimmissa asennoissa. Työssä tarvitaan voimaa, mutta myös taktiikkaa ja pelisilmää – kykyä suunnitella, ennakoida, havainnoida ympäristöään ja muuttaa omaa toimintaansa tarpeen mukaan.

Jokainen työmaa on oma maailmansa. Se rakentuu niistä ihmisistä ja niistä käytännöistä, jotka kulloisellakin työmaalla sillä hetkellä vallitsevat. Työntekijöitä voi olla kymmenistä eri yrityksistä ja erilaisista työskentelykulttuureista, ja joskus olet ainoa oman työnantajasi asentaja paikalla. Käytännön tasolla se tarkoittaa, että sinun on osattava sekä tehdä työsi itsenäisesti että toimia vuorovaikutuksessa senhetkisten kollegoiden kanssa.

TYÖHYVINVOINTI rakentuu fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista. Olemme rakennusalalla jo aika hyviä tukemaan fyysistä hyvinvointia ja ehkäisemään tapaturmia. Kymmenen viime vuoden aikana työmaiden turvallisuus on kehittynyt huimasti: suojavarusteiden lisäksi meillä on ohjeita, koulutusta ja järjestelmiä, joilla raportoimme työmailla havaitut riskit eteenpäin. Asenteetkin ovat muuttuneet: sankarityöntekijöitä ja näyttämisen halua ei juuri näe, itsesuojeluvaistoa sitäkin enemmän.

Väitän, että se, missä emme vielä ole kovin hyviä, on vuorovaikutus. Erityisesti kiittämisen kynnys tuntuu olevan turhan korkealla. Emme oikein osaa – tai kiireessä ehdi – kiittää kollegaa ja huomioida hyvin tehtyä työtä. Kiitos on sanana pieni, mutta tekona iso. Se on asia, jonka jokainen meistä voi tehdä toimivan työyhteisön eteen.

Vuorovaikutus edistää myös työturvallisuutta. Kun kommunikoimme, huomioimme toisemme. Ja kun huomioimme toisemme, luomme yhteistä kulttuuria ja alamme kantaa vastuuta toisistamme.

HYVÄ TYÖYMPÄRISTÖ on paikka, jonne on mukava tulla. Työpaikalle meno ei ahdista eikä ärsytä. Hyvä työympäristö on kokemusta siitä, että olemme samalla puolella ja teemme töitä saman asian eteen.

Me elämme aikaa, jossa sosiaalisuutta ja ulospäinsuuntautuneisuutta arvostetaan ja hiljaisemmat saattavat jäädä taustalle. Se haastaa meidät huomioimaan myös sen kollegan, joka ei pidä itsestään meteliä. Kun muistamme, että jokainen on omanlaisensa ja oma persoonansa, rakennamme yhdessä hyvää työympäristöä – eikä ketään unohdeta yksin työmaalle.

TYÖMAILLA tulee aina olemaan turvallisuusriskejä. Ne voidaan kuitenkin tunnistaa ja niihin puuttua.

Työmaan turvallisuus rakentuu siitä, että meillä työntekijöillä on välineet ja osaaminen ratkaista työmaan ongelmatilanteet itse. Kun suunnittelemme työturvallisuuden käytäntöjä ja sääntöjä yhdessä niin, että kaikki alat otetaan suunnittelussa huomioon, käytännöt jäävät pysyvämmiksi ja tulevat luontevaksi osaksi arkea.

Työhyvinvointi on sitä, että minut kohdataan sekä ammattilaisena että ihmisenä.

Tiina Kallio

Sähköasentaja, työsuojeluvaltuutettu

Teksti on julkaistu aiemmin Bravidan Tätä mieltä olen -juttusarjassa

Katso myös Talotekniikka-lehden videohaastattelu:

Petri Valve, miksi talotekniikka-alalle tarvitaan kulttuurinmuutos?