Sähkölämmityksen tehon tarve joutui suurennuslasin alle keväällä 1988
LVI-lehdessä kannettiin keväällä 1988 huolta sähkön tuotantokapasiteetin riittävyydestä huippupakkasilla.
LVI-keskusliiton silloisen toimitusjohtajan Reijo Merivaaran mukaan sähkölaitokset eivät tunteneet yhteiskunnallista vastuutaan sähköntuotannon riittävyydestä teollisuuden ja elinkeinoelämän tarpeisiin.
”Teollisuudella tulee olla etuoikeus edulliseen ja kilpailukykyä ylläpitävään sähköenergiaan. Suora sähkölämmitys on korvattavissa joustavammilla ja taloudellisemmilla lämmitysmuodoilla. Sen sijaan taloussähkön kulutus helloista videoihin on yksi elintason mittari, eikä sähköä tässä tehtävässä voi ajatella korvattavan”, Merivaara muotoili.
”Mikäli jakelusähkölaitokset jatkavat suoran sähkölämmityksen markkinointia nykyisellä tavalla, myydään jo ydinvoimalan rakentamisaikana sen tuoma lisäteho täysin tarpeettomaan kulutukseen, suoraan sähkölämmitykseen”.
Sähkön tuotantotehon riittävyydestä johtuvan ongelman ratkaisemisessa voimalaitosinvestointeja kannattavammaksi tavaksi nähtiin sähkölämmityksen korvaaminen muilla lämmitysmuodoilla.
