Rakennetun omaisuuden huolenpitoon on satsattava

Tämän kirjoituksen ilmestyessä eduskuntavaalit ovat jo takanapäin. Jo tähän mennessä toki kiivaimmat puheenaiheet tiedetään: ilmastonmuutos ja vanhusten huolto. Vähättelemättä kummankaan merkitystä, jaksan aina hämmästellä, miten vähälle huomiolle rakennettu ympäristö yleensä jää vaalipuheissa. Tiestön heikko kunto puhuttaa, ei juuri muu.

Laiminlyömällä rakennuksiamme ja infraa teemme hallaa myös muille tavoitteille. Eivät ilmastoasiat kohene, ellei rakennuksia saada energiatehokkaammiksi ja jos ihmisillä ei ole varaa korjata asuntojaan. Vanhukset siirtyvät yhteiskunnan vastuulle, jollei omassa kodissa pystytä asumaan.

Rakentamisen suhdanteiden ottaessa hivenen takapakkia on muistettava, että korjausrakentamisen suuri aalto on vasta edessäpäin. Uusia käsiä, yrityksiä ja innovaatioita tarvitaan, jotta haasteesta selvitään kunnialla. Tämän vuoksi myös koulutukseen on saatava lisäpanostuksia, ja etenkin ammattitutkinnon suorittamisessa tehdyt virheelliset muutokset on korjattava.

Viime päivien uutisointia on leimannut vanhojen runkoputkien romahdukset ja vauriot. Milloin tulvii Kalliossa, milloin Sörnäisissä. Ja vastaavaa tapahtuu siellä täällä koko ajan. Kuka tulevassa hallituksessa istuukin, on vesihuoltojärjestelmien toiminnan varmistaminen nostettava yhdeksi hallituksen kärkihankkeeksi. Ilman vettä emme tule toimeen.

P.S. Sivulta 40 alkaa ISH-messuraportti talotekniikan AMK-opiskelijoiden silmin. Halusin antaa palstatilaa sille, miten tulevaisuuden huippuammattilaiset näkevät ja kokevat alan tarjonnan sen todellisessa mekassa. Olin positiivisesti yllättynyt, ja toivottavasti voimme jatkossa toteuttaa vastaavia hankkeita myös muiden alan opiskelijoiden kanssa.

Teksti: Heikki Heikkonen