Puheet, teot ja arki ilmastonmuutoksen torjunnassa

 

Pääkaupunkiseudun kehyskunnissa asutaan väljemmin kuin lähellä keskusta-aluetta – asunnot ovat suurempia, on omaa pihaa missä temmeltää, mutta samalla palvelut ovat kauempana ja työpaikat saattavat olla kymmenien kilometrien päässä kotoa. Usein tarvitaankin perheeseen useampi auto.

Lähellä keskustaa asunnot ovat taasen neliöhinnaltaan kalliita ja siten pienempiä. Sen vastineeksi joukkoliikenneyhteydet ovat hyvät, palvelut ovat lähellä ja monipuolisia sekä muutenkin lähellä on pöhinää. Myös työpaikat ovat usein lähempänä.

Loogisesti lähellä keskustan palveluita asuvan hiilijalanjälki on pienempi kauempana asuvalla. Mutta onko näin?

Johdollani tehdyssä tutkimuksessa vuotta kohden laskettu hiilijalanjälki oli vanhassa Herttoniemessä asuvilla henkilöillä kesimäärin 10 300 tonnia, Kirkkonummella 14 400 tonnia ja Nurmijärvellä 12 400 tonnia. Hiilijälkilaskennassa huomioitiin kunkin henkilön asumisolosuhteet, liikkuminen ja syöminen. Tutkimukseen osallistui kultakin kolmelta alueelta 10 henkeä.

Yllättäen suurin vuotta kohden laskettu hiilijalanjälki, 21 200 tonnia, oli herttoniemeläisellä 66 vuotiaalla yksinasuvalla autottomalla naisella. Pienin hiilijalanjälki, 3 700 tonnia, oli puolestaan kirkkonummelalaisella 30 vuotiaalla naisella. Hänen perheensä oli kolmehenkinen ja heillä oli auto.

Herttoniemeläisen suuri hiilijälki aiheutui pitkistä lomalennoista. Muilta osin hänen elintavat olivat keskimääräistä tasoa. Kirkkonummelalaisen naisen pieni hiilijalanjälki aiheutui pienemmästä asuinalasta, samoin hän liikkui vähemmän ja hänen ruokavalionsa oli kasvispainotteinen.

Asukkailta kysyttiin haastattelutilanteessa myös heidän huolestuneisuuttaan ympäristön tilasta sekä valmiuttaan muutoksen tekemiseen. Herttoniemeläinen ison kokonaishiilijäljen aiheuttanut nainen oli erittäin huolestunut ympäristön tilasta ja valmis muutokseen.

Kirkkonummelainen alhaisen hiilijalanjäljen hainen oli vain hieman huolestunut ympäristön tilasta, mutta silti valmis muutokseen. Herttoniemeläinen nainen oli lievästi tyytymätön elämäntilanteeseensa ja kirkkonummelainen puolestaan lievästi tyytyväinen.

Yleisesti tutkimukseen osallistuneista asukkaista herttoniemeläiset olivat huomattavasti enemmän huolestuneita ympäristön tilasta ja valmiimpia muutokseen kuin kirkkonummelaiset ja nurmijärveläiset.

Mitä tästä opimme?

Keskustaa lähellä olevat asuinalueet kuten Herttoniemi tarjoavat hyvät puitteet tiiviiseen asumiseen ja joukkoliikenteen hyödyntämiseen. Ne mahdollistavat vähähiilisen elämäntavan. Kauempana keskustasta sijaitsevilla alueilla, joissa on heikommat julkisen liikenteen yhteydet, perheet tarvitsevat yleensä useamman henkilöauton.

Toinen tutkimuksesta saatu oppi oli se, että ihmisten ajatukset omasta ilmastojäljestään ei aina vastaa todellisuutta. Henkilö saattaa olla ajatuksissaan ja puheissaan hyvinkin ympäristömyönteinen, mutta omat teot ovat täysin muuta.

Esimerkiksi edellä esillä ollut herttoniemeläinen nainen oli vahvasti huolissaan ympäristön tilasta ja elikin kohtuullisesti, mutta paisutti kokonaishiilijälkensä isoksi harrastamalla pitkiä lomalentoja.

Tutkimuksen taustaa

Tutkimuksessa vertailtiin Helsingin vanhassa Herttoniemessä, Kirkkonummella ja Nurmijärvellä asuvien henkilöiden aiheuttamaa hiilijalanjälkeä. Herttoniemi on lähellä Helsingin keskustaa ja isoa kaupallista keskusta Itäkeskusta. Alue on kerrostalovaltainen ja omaa erinomaiset julkisen liikenteen yhteydet.

Nurmijärvi sijaitsee 30–40 kilometrin päässä Helsingin keskustasta ja on pientalovaltainen. Alueen lähipalvelut ja julkinen liikenne ovat vaatimattomammat. Kirkkonummi on vastaavalla etisyydellä keskustasta, mutta sieltä on raideyhteys Helsingin keskustaan.

Tutkimuksessa selvitettiin yhteensä 30 hengen elintapoja, 10 kultakin kolmelta tutkitulta asuinalueelta. Tutkimuksessa selvitettiin asukkaiden asumisolosuhteet, liikkuminen ja syöminen sekä heidän ympäristöhuolensa ja valmiutensa muutokseen. Samoin selvitettiin oma arvio onnellisuudestaan.

Haastattelun tulosten pohjalta tutkijat laskivat myös kullekin asukkaalle vuosittaisen hiilijäljen. Hiililaskentaan varten selvitettiin asukkaiden asumisolosuhteet kuten asunnon koko, perhekunnan koko, talon ikä, lämmitystapa, mahdollinen vihreän sähkön käyttö. Samoin selvitettiin heidän oma arvionsa liikkumisen määrästä liikennemuodoittain sekä ruokavaliostaan, eli onko se liha- vai kasvispainotteinen, selvitettiin, ja myös lentomatkat.

Tutkimustulokset on raportoitu kansainvälisessä tieteellisessä lehdessä julkaistussa artikkelissa: Valkila, N., Saari, A., 2013. Attitude-behaviour gap in energy issues: Case study of three different Finnish residential areas, Energy for Sustainable Development, 17, 24-34.

 

Teksti: 

Professori Arto Saari

Rakentamistalous, Rakennetun ympäristön tiedekunta

Tampereen yliopisto

 

Jätä kommentti

*

*