Polttoainetta jätteistä

 

Diesel-autoihin voi Suomessa nykyään tankata kokonaan jätteistä valmistettua nestemäistä polttoainetta. Öljylämmitykseen sopisi sama polttoaine, jos se saataisiin markkinoille lämmityskäyttöön. Näin voisimme vähentää fossiilisen öljyn käyttöä ja luopua siitä lopulta kokonaan yksinkertaisella keinolla: kierrättämällä jätettä.

Jätteistä valmistettu nestemäinen polttoaine sopii sellaisenaan perinteisen öljyn tilalle. Sillä on hyvä käytettävyys ja säilyvyys, se on väritöntä ja hajutonta sekä palaa puhtaasti. Järjestelmä pystyisi uudistumaan fossiilisesta öljystä suoraan jätteistä tehtyyn polttoaineeseen. Infrastruktuuri, logistiikka ja varastointitilat ovat valmiina. Kalliita laiteinvestointeja ei tarvittaisi.

Jätteestä valmistetun polttoaineen avulla voisimme myös säilyttää öljylämmityksen erinomaisen kriisivalmiuden ja energiatehokkuuden. Aluksi kun uusiutuvan nestemäisen polttoaineen saatavuus ei vielä riittäisi kaikkeen lämmitykseen, se voitaisiin sekoittaa fossiiliseen öljyyn. Yli 50 prosentin seos katsotaan EU-direktiivissä uusiutuvaksi. Saatavuuden paranemisen myötä olisi helppo siirtyä 100-prosenttisesti uusiutuvaan nestemäiseen polttoaineeseen.

Uusiutuvalla nestemäisellä polttoaineella toimivan lämmityskattilan voi yhdistää myös ilma-vesilämpöpumppuun, jolloin saavutetaan täysin uusiutuvilla toimiva hybridijärjestelmä. Hybridissä lämmityskattilan käyttö voidaan optimoida niin, että saavutetaan molempien laitteiden paras mahdollinen hyötysuhde. Samalla laitteiden käyttöikä pitenee.

Kun laskemme erilaisten lämmitysmuotojen päästöjä, pelkän palamisen sijaan on huomioitava koko prosessi alusta loppuun. Esimerkiksi sähköntuotanto ei Suomessa ole vielä lähellekään puhdasta, ja sähköauton päästöt ovat sadalla kilometrillä 26 gramman luokkaa. Vertailun vuoksi: Nesteen jätteistä valmistetulla MY uusiutuvalla dieselillä tavanomainen diesel-auto tuottaa sadalla kilometrillä päästöjä noin 19 grammaa.

Uusiutuvan nestemäisen polttoaineen ongelmina ovat toistaiseksi suppea saatavuus ja fossiilista öljyä korkeampi hinta. Jos hinta säädettäisiin verotuksen avulla kuluttajalle fossiilisen öljyn tasolle tai alemmas, kuluttajien taholta syntyisi varmasti kysyntää. Tuote saataisiin laajemmin markkinoille ja tuotantolaitoksille muodostuisi siitä kannattava ekologinen bisnes.

Fossiilisen öljyn vaihtaminen esimerkiksi pelletteihin tai hakkeeseen on varsinkin julkisten rakennusten tapaisissa suuremmissa laitoksissa kallista ja hankalaa. Se vaatii varastoinnin rakentamista ja kuljetuslogistiikan lisäämistä. Pelletit ja hake ovat myös öljyä häiriöherkempiä ja energiantuotoltaan tehottomampia sekä aiheuttavat pienhiukkaspäästöjä. Paraneeko tilanne siis, jos vaihdamme fossiilisen öljyn niihin?

Öljyn varastointi ja logistiikka ovat jo olemassa, ja ne toimivat hyvin. Kun fossiilinen öljy vaihdetaan uusiutuvaan, parempi energiatehokkuus saavutetaan ilman kalliita laiteinvestointeja. Polttoaineen erinomainen kriisivalmius säilyy. Kauppatase pysyy positiivisena ja fossiilisen öljyn tuonti vähenee, kun käytämme kotimaista polttoainetta. Tämä olisi suomalainen tapa ratkaista ongelma.

Tässä meillä on käsissämme kultakimpale, jonka avulla voisimme olla todellinen ympäristöystävällisyyden edelläkävijä. Miksi heittäisimme hukkaan loistavan mahdollisuuden?

 

Arto Hannula

Toiminnanjohtaja, Lämmitysenergia Yhdistys ry

www.ley.fi

 

Kommentit

    Saul
    16.6.2019 02:13

    👍

Jätä kommentti

*

*