Muuttovalmis uudisrakentamisen tilasto

 

Kuten oman talon rakentaminen, kaikki alkaa suunnitelmasta, oikeastaan haaveesta. Neljä vuotta sitten pohdimme yhdessä kollegani kanssa silloisen työhuoneeni pöydän ääressä paperin ja kynän kanssa, miten tämän päivän rakennukset pitäisi oikeastaan tilastoissa luokitella. Tavoitteena oli uudistaa uudisrakentamisen volyymi-indeksin laskentamenetelmän jokainen rakennusvaihe ja liikkeelle piti lähteä sen perustuksesta, Tilastokeskuksen vastaamasta ja ylläpitämästä kansallisesta rakennusluokituksesta.

Rakennusluokituksen yksi hienous piilee siinä, että sitä käyttäen pystytään kunnan rakennusvalvonnassa luokittelemaan jo ennen rakennusluvan myöntämistä jokainen rakennushanke sen tilojen ja tilavaatimusten perusteella pääasialliseen käyttötarkoitukseen. Rakennusluvan myöntämisen jälkeen sekä rakennushankkeen että valmiin rakennuksen tiedot ovat saatavissa keskitetysti Digi- ja väestötietovirastosta.

Uudistamisen yhtenä tavoitteena oli luokituksen nykyaikaistaminen vastaamaan tämän päivän rakentamista. Paljon onkin rakentamisessa muuttunut 25 vuodessa, sitten edellisen luokitusmuutoksen. Muutos näkyy etenkin vaatimuksissa tilojen toimivuudesta, laadusta ja muutosjoustavuudesta.

Merkittävää kehitystä on tapahtunut muun muassa varastorakennusten ja palveluasumisen osalta ja ne on viety nyt myös osaksi luokitusta. Varastoinnin toimialan kehitysmuutoksia ovat esimerkiksi suuret, monen kaupparyhmittymän yhteiset logistiikkakeskukset, pienvarastot sekä kylmä- ja pakastevarastot.

Palvelukyvyltään erilaisilla varastorakennuksilla on erisuuruiset rakennuskustannukset. Esimerkiksi lämmittämättömällä varastolla ja pakastevarastolla on täysin erilainen palvelukyky ja siten erilaiset rakennuskustannukset.

Varastorakennuksissa erilaiset varastointiolosuhteet on useimmiten saatu aikaan talotekniikan avulla. Tilavaatimuksiin vastaaminen tarkoittaakin juuri talotekniikan osuuden kasvua suurimmassa osassa uuden rakennusluokituksen luokkia entiseen luokitukseen verrattuna.

Siinä missä rakennus, myös tilasto tarvitsee toimiakseen muutakin kuin perustan. Rakennusluokituksen perustaa varten jokaiselle rakennusluokituksen luokalle on kuvattu yksi tai useampi sitä parhaiten edustava mallirakennus tyypillisine tilajakaumineen ja tilaominaisuuksineen nykyisten suunnittelukäytäntöjen ja rakentamismääräysten mukaisina.

Tilastokeskuksen rakennustilastot eivät kuvaa pelkästään rakennusten pinta-aloja ja tilavuuksia vaan myös rakennustuotannon arvoa. Hinnoittelemalla rakennusluokkakohtaiset mallirakennukset saadaan kaikille luokille rakennuskustannusarvio, niin sanottu uudishinta.

Uudishinnalla tarkoitetaan siis sitä rahamäärää, jonka asiantunteva toimija, noudattaessaan hyvää ohjelmointi-, suunnittelu- ja rakentamiskäytäntöä, tarvitsee toteuttaakseen uuden, ominaisuuksiltaan halutun rakennuksen. Näihin rakennuskohtaisesti tuotettuihin uudishintoihin perustuvat Tilastokeskuksen tilastot rakennustuotannon arvosta ja volyymistä. Tilaston perusaineistoon kuuluva rakennusten hinnoitteluaineisto on aina toteutettu konsulttiyhteistyön avulla.

Paljon on tarvikkeita kulunut ja töitä paiskittu uudistuksen aikana. Aikaakin vierähti vähintään kahden rakennusprojektin verran.

Maaliskuussa Tilastokeskus julkaisi nettisivuillaan uudistetut rakennus- ja asuntotuotantotilastot, joita voi vaatimattomasti kutsua rakentamisen tilastojen kruununjalokiveksi. Pakettiin kuuluvat uudet palvelut käyttäjille, kuten rakennusluokitin uuden luokituksen soveltamiseen sekä rakennuksen uudishinta -laskuri. Laskurin avulla saa arvion tyypillisen uudisrakennuksen markkinahintaisista rakennuskustannuksista sisältäen myös kohtuullisen rakennuttajan katteen.

Harva rakentaa taloa yksin ja vielä harvempi uudistaa tilaston yksin. Rakennetun ympäristön tiedonhallinnassa on toteutettu hyvää yhteistyötä eri sektoreiden toimijoiden kesken jo usean vuoden ajan ja tilastouudistuksen tulokset ovat myös tämän yhteistyön tulosta.

Rakennusluokituksen ja siihen perustuvien tilastojen ja palveluiden avulla käyttäjät saavat arvokasta tietoa toimintansa tueksi. Uudisrakentamisen volyymi-indeksissä yhdistyy uudistuksen kaikki osa-alueet siten, että käyttäjillä on nyt käsillä entistä parempi rakentamisen tilasto sekä laadukas ja tarkempi uudistuotannon arvon mittari.

 

Kirjoittaja: Paula Paavilainen, Tilastopäällikkö, Tilastokeskus, Yritystilastot

Jätä kommentti

*

*