Lämmityksessä ilmastomuutosta torjutaan lämpöpumppuinvestoinneilla

Rakennusten lämmitys aiheuttaa merkittävän osan hiilidioksidipäästöistä. Niiden vähentäminen edellyttää luopumista fossiilisten ja pidemmällä tähtäimellä myös biopolttoaineiden käytöstä. Lämmitys on sähköistettävä. Kilpailukykyisen keinon polttamisesta luopumiseen tarjoaa lämpöpumpputeknologia. Lämpöpumppuinvestoinnit ovat alkumetreillään, mutta Suomessa ne ovat jo hyvässä alkuvauhdissa. Meillä investointiolosuhteet ovat otolliset. Myös uusia investoreita ilmestyy alalle.

Muutosta ei tapahdu, ellei tehdä investointeja. Investointeja ei tapahdu, ellei ole oikeita investointiolosuhteita. Käytännössä kannattavuus on oltava kunnossa eikä regulaatio saa rajoittaa. Suomessa on hyvät kannattavuus- ja ympäristöolosuhteet lämpöpumpuille. Muun muassa halpa sähkö, iso energian tarve, hyvät porausolosuhteet, talojen, talotekniikan ja asumisen korkea taso ja ostovoima houkuttelevat investoimaan. Pohjoismaissa ei ole jakeluverkkoa halvalle kaasulle. Tämä selittää näiden maiden suhteellisesti suurimmat lämpöpumppuinvestoinnit maailmassa.

Suomen miljoona lämpöpumppua tuottavat puhtaasti yli 13 TWh vuodessa. Tämä on yli 15 % Suomen lämmityksestä. Ympäristöstä kerätyllä ja hukkalämpöjen energialla korvataan öljyä, kivihiiltä, turvetta, kaasua ja sähköä. Lämmitys sähköistyy ja puhdistuu jo nyt vauhdilla. Vuosittain sataan tuhanteen lämpöpumppuun investoidaan jo yli 600 miljoonaa.

Pääasiassa suomalaisten talojen omistajat ovat investoineet yli miljoonaan lämpöpumppuun jo yli kuusi miljardia euroa. Hyvällä vauhdilla ollaan siirtymässä pientaloista isompiin kohteisiin kuten kerrostalot, kaupalliset- ja palvelurakennukset sekä teollisuus. Erillislämmitysten lisäksi hukka- ja ympäristölämpöjä on alettu hyödyntää myös alue- ja kaukolämmön tuotannossa. Investoijien skaala on alkanut laajentua.

Investoimaan ovat tulleet energiapalveluyhtiöt, jotka tarjoavat palveluna lämmitystä ja jäähdytystä hukkalämmöistä sekä lähienergiaa rakennusten ympäriltä maasta ja ilmasta. Uusia investoreita ovat myös elinkaarimallilla toimivat rakennuttajat ja omistajat. Monet suuret kiinteistöjätit perkaavat rakennusmassaansa systemaattisesti läpi. Tavoitteena tietysti on edullisempi, päästöttömämpi ja kestävämpi asiakkaille houkuttelevampi rakennusomaisuus. Useimmiten löydetyt uudet ratkaisut ovat lämpöpumppupohjaisia.

Myös energiayhtiöt löytänevät kasvavassa ilmastomuutospaineessa ripeämmin roolinsa investoida: paitsi polttamattomaan, lämpöpumppupohjaiseen kaukolämmön tuotantoon, niin myös kaukolämpöputken toiseen päähän lähienergian käyttöön ja hukkalämpöjen talteenottoon lämpöpumpuilla. Lähellä käyttökohdettahan lämpöpumppujen tehokkuus ja joustavuus on ihan eri luokkaa johtuen alemmista lämpötilatasoista.

Liiketoimintamallin vaan on muututtava. Energian myyntimäärien maksimoinnin sijaan tarvitaan energiayhtiötuotteita, joihin sopivat myös energian säästäminen ja lähienergian käyttö. Myös ajatuksesta, että määräävässä markkina-asemassa olevalla kaupungin ”kruununjalokivillä” hoidetaan osa kunnallisverotuksesta, joudutaan luopumaan.

Tällä vuosikymmenellä Suomessa investoidaan 10 miljardia euroa lämpöpumppuihin. EU:n ilmastopolitiikka vaatii, että Euroopan lämpöpumppumäärän vuoteen 2030 mennessä on kolminkertaistuttava 50 miljoonaan pumppuun. Maailmanlaajuisen energiajärjestön IEA:n kaavailu vuodelle 2050 on 1,8 miljardia lämpöpumppua.

Investointeja, investoreita, uusia liiketoimintamalleja, mutta ennen kaikkea rohkeutta muutoksiin, muutoksen tekijöitä ja tekoja tarvitaan.

Jussi Hirvonen

Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n toiminnanjohtaja

Kuva: Kar-Foto