Korona pakottaa uudistumaan

 

Asiat eivät etene aina odotetulla tavalla ja joskus tapahtuu jotakin täysin odottamatonta, joka muuttaa kaiken entisen. Musta joutsen laskeutuu joukkoomme: uhka, jota ei osata ennakoida, saati tunnistaa, koska sen olemassaoloon ei uskota, yllättää meidät. Tämä tapahtui ja yhtäkkiä koronavirus on edennyt maailman laajuiseksi pandemiaksi, jonka seurauksena pörssikurssit horjuvat ja liikkumista on rajoitettu.

Poikkeusoloissa ihmiset käyttäytyvät oudosti ja hamstraavat kaupat tyhjiksi säilykkeistä ja vessapaperista. Ihmisten ajattelua hallitsee huoli omasta ja läheisten terveydestä sekä taloudesta, jota edelleen ruokkii uutisointi. Tiedotusvälineet välittävät taukoamatta koronakotimaan uutisia, koronaulkomaan uutisia, koronatalousuutisia ja vielä myös koronaurheilu-uutisia, vaikka kaikki urheilusarjat on jo lopetettu aikapäiviä sitten. Vakava asia, mutta onko uutisointi jo mennyt vähän yksipuoliseksi.

Tilanne on hankala niin yrityksille kuin työntekijöille. Lisäksi kukaan ei tiedä, kuinka kauan tämä jatkuu. Nyt vielä vanhat hankkeet etenevät normaalisti, mutta miten sitten käy 3–6 kuukauden jälkeen, kun uusia hankkeita pitäisi saada liikkeelle? Vakavan pohdinnan paikka niin yrityksissä kuin erilaisissa organisaatioissa.

On tässä jotakin hyvääkin, kun pandemia on pakottanut miettimään sitä, mikä on oleellista. Pakon edessä on jouduttu kehittämään etätyötapoja ja prosesseja. Etätyö on yleistynyt ja sitä tekevät ne, jotka voivat sitä tehdä. Uutta on pitänyt opiskella. Kaikkea ei kuitenkaan pysty etänä tekemään ja osa tehtävistä vaatii fyysistä läsnäoloa.

Koronaviruksen hallinnassa käsihygienian lisäksi on esitetty kolme asiaa, joita pitää välttää: täpötäysiä tiloja, keskustelua lähietäisyydellä ja tiloja, joissa on huono ilmanvaihto. Näin ollen tehokas ilmanvaihto on keskeinen tekijä ilman kautta tapahtuvan infektion leviämisen hallinnassa, jonka todellisesta riskistä löytyy tosin kovin vähän tieteellistä tutkimusnäyttöä. Kuitenkin on varmaa, että tilan hyvä keskimääräinen ilmanvaihto ja ilmanvaihdon tehokkuus hengitysvyöhykkeellä pienentävät varmasti taudin leviämisriskiä.

On olemassa teknisiä ilmanvaihtoratkaisuja, joilla päästään vielä paljon pidemmälle kuin keskitetyillä järjestelmillä on mahdollista. Löytyy ratkaisuja, joilla voidaan suojata yksilöllisesti ihmisiä työpisteissä. Markkinoille on jo vuosia sitten esitetty erilaisia ratkaisuja, joilla voidaan pienentää ilman kautta tapahtuvan infektion riskiä. Kuitenkaan paremmat ratkaisut eivät ole olleet markkinoita kiinnostavia siitä huolimatta, että on voitu osoittaa 90 prosentin suojauskyky. Nykytilanteessa näiden ratkaisujen pitäisi olla vakioratkaisuna kaikissa asiakaspalvelupisteissä, joissa joudutaan kohtaamaan muita ihmisiä. Olisiko nyt kysyntää tehokkaille ilmanvaihtoratkaisuille?

Kaiken kaikkiaan uusien ratkaisujen käytäntöön vieminen ei ole kovin helppoa. Yleensä halutaan nojautua ratkaisuihin, jotka tunnetaan ja joista on kokemusta. Tämä on johtanut siihen, että rakennus- ja talotekniikka-alan innovaatiotoiminta ei ole kovin aktiivista ja edelleen alan tuottavuuden kehitys on selvästi alhaisempi kuin usean muun teknologia-alan. Tämä kaikki ei anna kovin hyvää lähtökohtaa, kun koronasta tullaan ulos heikentyneeseen markkinatilanteeseen.

Uusi tilanne antaa kuitenkin mahdollisuuden uudistua. Edelleen on tilausta innovaatioille, joilla parannetaan sisäilmastoa ja energiatehokkuutta. Toivottavasti lähitulevaisuudessa rankkojen säästötoimien sijaan myös investoidaan uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Nyt pitäisi huolehtia kilpailukyvystä muutaman vuoden tähtäimellä. Nyt on aika kehittää uusia tuotteita ja palveluita. Koronasta selvitään varmasti voittajina. Toivottavasti ollaan myös valmiita kehittämään sekä ottamaan käyttöön uusia ratkaisuja ja toimintamalleja.

 

Teksti: Risto Kosonen, LVI-tekniikan professori

Jätä kommentti

*

*