Kiertotalous sopii osaksi rakennusten energiasuunnittelua

Rakennusten jäähdytysenergian tarve kasvaa – lauhdelämpö törsätään harakoille. Lämmölle olisi käyttöä talon sisälläkin.

Energiatehokkuudesta puhuttaessa pyritään usein ensimmäisenä vähentämään lämmitysenergiankulutusta, sillä sitä kuluu Suomessa paljon ja ympäri vuoden. Tästä huolimatta puskemme kesäisin valtavan määrän jäähdytyksestä syntyvää lauhdelämpöä ulkoilmaan.

Nykytekniikka mahdollistaisi kuitenkin lauhdelämmön kierrättämisen lämmityskäyttöön suhteellisen yksinkertaisesti – ja edullisesti. Jäähdytysenergiantarve sen sijaan kasvaa jatkuvasti ilmastonmuutoksen vuoksi.

Toimistotaloissa jäähdytys on ollut perusratkaisu jo vuosikymmeniä, ja nyt se on tulossa osaksi asuinkerrostalojen talotekniikkaa aivan kuten autojen ilmastointi pari vuosikymmentä sitten.

Useat energiayhtiöt ovat jo heränneet jäähdytysenergian myynnin sisältämään potentiaaliin ja rakentaneet alueellisia kaukokylmäverkkoja. Osassa kaukokylmäverkoista kerättävä lauhdelämpö hyödynnetään lämpöpumppujen avulla kierrättämällä se lämmitysverkoston puolelle, jolloin jäähdytysenergiantuotanto on käytännössä ilmaista.

Samaa logiikkaa voitaisiin hyödyntää pienemmässä mittakaavassa rakennuksen sisäisellä energiakierrätyksellä. Erityisesti paljon lämmitystä tarvitsevat kohteet – esimerkiksi asuinrakennukset ja hotellit – hyötyisivät lauhdelämmön kierrättämisestä.

Parhaimmillaan energiankierrätyksellä ostolämpöä ei tarvita ollenkaan huhtikuusta syyskuuhun, vaan lämmitystarve voidaan kattaa lauhdelämmön avulla.

Olen ollut mukana tutkimassa usean kohteen jäähdytysenergian lauhdelämmön kierrätyspotentiaalia lämpöpumpputekniikalla. Tutkimusten perusteellapystymme energiankierrätyksen avulla kattamaan lähes kokonaan asuinkerrostalon lämmitystarpeen keväästä syksyyn pitämällä huoneiston lämpötilan 21–23asteen välillä.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että viilennysratkaisun lisääminen ei kasvata vuotuisia energiakustannuksia. Samalla saamme parannettua asumismukavuutta huomattavasti, kun huoneistot eivät kuumene kesähelteillä.

Tarkastellaan esimerkiksi 6-kerroksisen asuinkerrostalon energiankustannuksia, kun rakennuksessa hyödynnetään energiankierrätykseen perustuvaa jäähdytysratkaisua. Jo pienellä, 10 kW lämpöpumpulla pystytään kierrättämään yli 80 prosenttia rakennuksen kesäaikaisesta jäähdytystarpeesta lämmityspuolelle.

Ostoenergian tarve vähenee vuositasolla jäähdytyspuolella yli 60 prosenttia ja lämmityspuolella noin 20 prosenttia. Kohteen sähköenergian tarve kasva reilulla kymmenyksellä, jolloin kokonaisuudessaan vuotuiset energiakustannukset ovat jäähdytetyssä ratkaisussa jopa pienemmät kuin jäähdyttämättömässä asuinkerrostalossa. Parhaimmillaan ratkaisu on kohteessa, jossa pohjoispuoli tarvitsee lämmitysenergiaa ilmanvaihtoa ja lattialämmitystä varten samaan aikaan, kun eteläpuolella tarvitaan viilennystä.

Vastaavaa energiankierrätystekniikkaa voidaan hyödyntää myös kaupallisissa kohteissa. Niissä vuotuiset energiakustannukset tippuvat huomattavasti enemmän, jos syntynyt lauhdelämpö voidaan myydä kaukolämpöyhtiölle tai naapureille. Parhaimmillaan päivittäistavarakauppa voi saada jopa nollattua oman jäähdytyslaskunsa myymällä ylimääräisen lauhdelämpönsä muille käyttäjille.

Energiankierrätyksen kannalta oleellisinta on, että jäähdytyksestä syntynyt lauhdelämpö tai esimerkiksi pesulan tai keittiön tuottama hukkalämpö hyödynnetään kohteessa, jonka tarvitsema lämpötilataso on lähellä ylimääräisen lämmön lämpötilatasoa. Tällöin lämpöpumppu toimii parhaalla mahdollisella hyötysuhteella.

Lisäksi kannattavuuteen vaikuttaa merkittävästi vuotuisten käyttötuntien määrä: jos energiaa ei tarvita, alkuinvestoinnin takaisinmaksuaika venyy. Kiertotalouden mahdollistamat kustannushyödyt olisi syytä ottaa käyttöön huomioimalla rakennuksen sisäiset energiavirrat jo suunnittelun alkutaipaleella.

Niina Laasonen

Swecon energia- ja
ympäristöpalveluiden
asiantuntija.

 

Jätä kommentti

*

*