Infra-alan digitalisaatiosta vetoapua osaavan työvoiman saatavuuteen

 

Maailman onnellisin maa osaa ja tahtoo hyödyntää tietomalleja infratiedon elinkaaren hallintaan syvällisemmin kuin missään muualla maailmassa. Norja on hyvä kakkonen, toisin kuin hiihdossa.

Infran arjessa investointien ja kunnossapidon määrärahat eivät oikein riitä korjausvelan hillitsemiseen, ja 1960-luvun alussa syntynyt suuri ikäluokka on karkaamassa eläkkeelle lähivuosina. Uhkia ja mahdollisuuksia vilisee kuin muutoskonsultin diasarjassa.

Infra-alan liian korkean ikärakenteen vuoksi alalta eläköityy 2020-luvulla noin 1 500 henkeä vuodessa, ja koulun penkiltä valmistuu vuosittain vastaavasti vain noin 650–750 uutta ammattilaista. Pelkästään omasta organisaatiostani eläköityy tulevina vuosina noin 30 hyvin kokenutta avainhenkilöä päälliköistä rakennusurakoiden valvojiin.

Kaikissa olosuhteissa toimiva infrastruktuuri on yksi yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista, joka jatkossakin vaatii osaavia infran suunnittelijoita, rakentajia ja kunnossapitäjiä. Kunnalla nämä kutsumusammattipiirteet korostuvat.

Alan tuottavuuden kehittäminen on paras täsmälääke investointi- ja kunnossapitomäärärahojen näköpiirissä olevaan rajallisuuteen. Kaupungin näkökulmasta tuottavuus tehostuu panostamalla erityisesti omaisuudenhallintaan, digitalisaatioon ja osaamisen kehittämiseen.

Infran omaisuudenhallinta (Asset Management) on toimintamallikokonaisuus, joka on juurtumassa Suomeen SKTY:n myötävaikutuksella. Yksinkertaistettuna kyse on infratiedon elinkaaren hallinnasta ja infran kehittämisen strategiasta.

Rajalliset tuotantopanokset priorisoidaan sinne, missä niistä on eniten hyötyä veronmaksajille. Infratiedolla johtaminen vaatii tietovaraston lisäksi menetelmät, joilla tietoa kerätään ja rikastetaan.

Tietomallit käyttöön

Tietomalleja käytetään nyt jo hyvin laajasti suunnittelussa, mutta myös rakentamisessa entistä enemmän. Luonnollista olisi hyödyntää niitä jatkossa kunnossapidossakin.

Tietomallipohjainen kaupunkimalli aitona digitaalisena kaksosena muodostaa alustan infratiedon hallinnalle. Yhdistämällä toiminnanohjausjärjestelmä kaupunkimallin paikkatietoon, kuten Vantaan MATTI-hankkeessa, kaikki katu- ja puistoverkostolla tehtyjen toimenpiteiden tiedot täydentyvät malliin reaaliaikaisesti ja automaattisesti.

Lähitulevaisuuden älykaupungissa tekoäly ja esineiden internet (CityIot) lisää tiedon määrää infernaaliseksi. Jo nyt automaattisella kuvankäsittelyllä saadaan ajantasaista informaatiota päällysteiden ja liikennemerkkien kunnosta.

Yleinen mielikuva infra-alasta pitää saada käännettyä yhteisvoimin, jotta alalle onnistutaan värväämään uusia osaajia. Kyse ei ole mistään auringonlaskun alasta, jossa harmaantuvat miehet seisovat rukkaset kourissa montun reunalla korjausvelkaa päivitellen ikuisessa räntäsateessa.

Oikeasti me olemme infran tietomallitekniikassa ja tiedon elinkaaren hallinnassa globaaleja edelläkävijöitä, eikä turha vaatimattomuus ja ongelmissa rypeminen tuo alalle yhtään uutta osaajaa.

Suomi on pieni ja köyhä maa, jonka yksi selvistä vahvuuksista ovat toimivat henkilöverkostot. Kukaan ei pärjää yksin, ja ainoastaan yksityisten yritysten, julkisen sektorin ja kaikkien alan oppilaitosten pitkäjänteisellä yhteistyöllä kykenemme kohtamaan ja voittamaan tulevaisuuden haasteet.

Kirjoittaja:
Henry Westlin
ROTI 2021 Yhdyskuntatekniikka-paneelin jäsen
Vantaan kaupungininsinööri

ROTI 2021 kokoaa yli 120 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista.

www.roti.fi/blogit
www.twitter.com/ROTI2021
www.facebook.com/ROTI2021
www.roti.fi

Jätä kommentti

*

*