Ilmanvaihto kuntoon

 

Terveet Tilat 2028 ohjelman SisäNyt tutkimuksen tulokset osoittivat, että noin 60 % kyselyyn vastanneista piti ilmanvaihtoa ainakin osasyyllisenä sisäilmaongelmiin, kun taas Ruotsissa osuus oli 10 %. Voisiko ero selittyä osittain Ruotsissa jo vuodesta 1991 käytössä olleilla ilmanvaihtolaitosten pakollisilla tarkastuksilla (Obligatorisk ventilationskontroll – OVK)? Ruotsissa näiden tarkastusten tavoitteena on alusta lähtien ollut ilmanvaihdon parantaminen sisäilmaston kannalta, myöhemmin mukaan tuli myös ilmanvaihdon energiatehokkuuden parantaminen. Ilmanvaihdon toiminnan varmistaminen on tullut yhä tärkeämmäksi, kun koronaviruksen leviäminen aerosoleina on tullut yhä merkittävämmäksi tartuntareitiksi.

Ilmanvaihtolaitosten ensimmäinen tarkastus suoritetaan Ruotsissa, kuten meilläkin, ennen kun rakennus otetaan käyttöön. Meillä toiminnan varmistaminen jää valitettavan usein siihen. Ruotsissa sen sijaan laitosten toiminta varmistetaan kaikissa rakennuksissa 3 tai 6 vuoden välein, lukuun ottamatta pientaloja ja joitakin erikoisrakennuksia. Ruotsissa tarkastustoimintaa ohjaa verrattain yksityiskohtaiset säädökset. Tarkastuksen voi suorittaa vain siihen valtuutettu asiantuntija. Tarkastajille on annettu yksityiskohtaiset pätevyysvaatimukset, joihin kuuluu myös kirjallisen kokeen suorittaminen. Ruotsissa Boverket pitää rekisteriä hyväksytyistä tarkastajista, joita on lähes 1 700. Tarkastajien pätevyyden hyväksyy akreditoidut laitokset RISE ja Kiwa.

Tarkastuksen läpäiseminen edellyttää, että ilmavirrat vastaavat suunniteltuja ja, että laitos toimii muutenkin suunnitellulla tavalla. Tärkeä osa tarkastuksista kohdistuu siihen, että suunnitteludokumentit sekä huoltoon ja käyttöön liittyvä asiakirjat ovat saatavilla. Hyväksytyn tarkastuksen osoittavan todistuksen on oltava selvästi näkyvillä rakennuksessa. Hyväksytystä tarkastuksesta ja tulevan uusintatarkastuksen päivämäärästä on merkintä myös rakennuksen energiatodistuksessa.

Terveet Tilat ohjelmassa on kiinnitetty huomiota ilmavaihdon toimintaan sisäilmaston kannalta ja käynnistetty hanke ”Ilmanvaihdon katselmukset”, jonka tavoitteena on kehittää Suomeen sopiva menettely ilmanvaihdon toiminnan varmistamiseksi. Ilmanvaihdon toiminta on noussut esiin myös nykyisen pandemian aikana viruksen leviämisen torjunnassa. On tärkeää, että ilmavaihto toimii siten, että se omalta osaltaan vähentää tartuntoja.

”Ilmanvaihdon katselmukset” -hankkeen tulos tulee olemaan tämän vuoden aikana kaikkien käytettävissä. Katselmustoiminnasta ei varmastikaan ole tulossa lakisääteistä kuten Ruotsissa. Tämän vuoksi onkin erityisen tärkeää, että menetelmä on riittävän yksinkertainen ja kustannustehokas. Ruotsissa katselmusten toteuttamisen valvonta on annettu kuntien tehtäväksi. Meillä valvontatehtävää tuskin voidaan edellyttää, tarkastusten toteutumisen pitääkin pohjautua niiden hyödyllisyyteen, sekä rakennusten omistajien velvollisuuteen pitää rakennuksensa mahdollisimman terveellisinä käyttäjien kannalta. On tärkeää, että hankkeessa on mukana jo sen kehitysvaiheessa menetelmän tulevat käyttäjät.

Ilmanvaihdon toiminnan tarkastaminen oli esillä myös vuoden 2007 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä. Se edellytti, että komissio tekee selvityksen erillisten ilmanvaihtolaitosten tarkastuksista. Selvitys on tehty ja jatkotoimenpiteitä odotetaan. EPBD:n uusinnan valmistelu onkin jo käynnistynyt – saa nähdä mitä uusia vaatimuksia tarkastuksiin tulee kohdistumaan.

Ilmanvaihdon toiminnan varmistamisessa on useampia tasoja. Ensimmäinen yksinkertaisin ja nopein taso voisi olla:

  • katselmus, jonka suorittaa ilmanvaihdon asiantuntija, pääasiassa aistinvaraisesti havainnoiden

toinen taso voisi olla

  • tarkastus, tästä voisi käyttää myös nimitystä katsastus, tässä tehtäisiin joitakin perusmittauksiakin

ja kolmantena tasona

  • tutkimus, joka antaisi pohjan sille, miten edellisessä vaiheessa löydetyt viat voitaisiin korjata.

On keskeistä, että kunkin vaiheen suorittaa riittävän pätevä henkilö. Ammattitaitoa ja kokemusta vaaditaan erityisesti katselmuksessa, jonka tekijöillä tulee olla riittävä kokemus ilmanvaihtotekniikasta ja ilmanvaihtolaitosten vastaanotosta. Katselmusvaiheen oleellisena osana tulisi tarkastaa käyttö- ja huolto-ohjeiden saatavuus ja niiden noudattaminen, sekä käytöstä vastaavien tahojen tehtävien tarkastaminen.

Rakennuksen käyttäjien kannalta olisi hyvä, jos katselmuksesta ja tarkastuksesta olisi kaikkien nähtävillä oleva todistus, hissin määräaikaistarkastusten tapaan.

Tarkastukset edellyttävät päteviä tarkastajia, johon tarvitaan mittavaa tarkastajien koulutusta. Ruotsin mallin mukaan väkilukuun suhteutettuna meillä tarvittaisiin 850 pätevää tarkastajaa. Voidaan arvioida, että meillä tarkastuksen piiriin voisi kuulua noin 200 000 rakennusta, joiden ilmanvaihdon tarkastamiseen tarvittaisiin noin 2–3 000 henkilötyövuotta. Tuntuu suurelta, mutta niin olisivat hyödytkin parantuneena terveytenä ja hyvinvointina, sekä energian käytön tehostumisena.

 

Teksti: Olli Seppänen

Blogi on julkaistu alun perin täällä

Kommentit

    Ilkka Salo
    16.2.2021 09:12

    Painavaa asiaa ja Covid-19 lisää tämän tärkeyttä.

    lars lind
    16.2.2021 09:49

    Muuten ihan pätevää ajattelua, mutta pahasti näyttää siltä, että tarkastuksia saa tehdä vain korkeakoulun käynyt ja se ei valitettavasti nykyisiä ongelmia korjaa.

    Toimin itse iv-asiantuntija tehtävissä ilmanvaihto alalla, olen yritykseni kanssa tehnyt tätä ehdottettua mallia viimeiset 11 vuotta, mutta ilmanvaihdon kuntotutkijan papereita en saa, ilman korkeakoulututkintoa.

    Mielestäni tässä tulisi ottaa huomioon yksilön saavutukset ja referenssit vähintään viimeiseltä viideltä vuodelta jotta tämä toimisi.

    Nykyään suomessa on vallalla malli jossa korkeakoulusta valmistunut palkataan suoraan asiantuntijaksi joka taas johtaa siihen, että osa asiantuntijoista on täysin kädettömiä mitä tulee käytännön kokemukseen ja ongelmien ratkomiseen.

Jätä kommentti

*

*