Hyviä sisäilmatekoja

Hyvinvointimme luodaan nykyaikaisessa tietoyhteiskunnassa käytännössä täysin sisätiloissa. Työn tehokkuuden kannalta sisäilma laatu on keskeinen asia, sillä työn tekijöillä tulee olla mahdollisuus keskittyä varsinaiseen työhönsä sisäilman laadusta murehtimisen sijaan.

Senaatti-kiinteistöt panostaa paljon sisäilman laadun parantamiseen ja sisäilmapoikkeamien suhteen heillä nollatoleranssi. Olen saanut olla mukana talotekniikan asiantuntijana Senaatin järjestämissä sisäilmapaneeleissa ja -pajoissa. Tilaisuuksissa ovat kokoontuneet eri alojen toimijat: talotekniikan, lääketieteen, rakennusfysiikan ja siivousalan ammattilaiset.

Ihmisten kokemia sisäilmaongelmia ei saa vähätellä, mutta ikävä kyllä julkisessa keskustelussa ja varsinkin sosiaalisessa mediassa on nykyään myös paljon huolta aiheuttavaa väärää tietoa liikkeellä. Parempaan suuntaan kuitenkin ollaan menossa.

Tutkimusten ja lääketieteen asiantuntijan mukaan sisäilma laadun parantamista ei pidä lopettaa kohtuullisen hyvään tasoon, vaan tulee pyrkiä yhä parempaan, sillä sitä kautta viihtyvyyttä ja tuottavuutta on mahdollista parantaa.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan Suomessa sisäilma laatu on varsin hyvää, mutta siihen suhtaudutaan kriittisemmin kuin esimerkiksi eteläisemmissä Euroopan maissa. Myönteistä oli myös Senaatinkin käyttäjiltä saatu palaute siitä, että vaikka sisäilmaongelmia yhä esiintyy, on tilanne huomattavasti parempi kuin esim. 1980-luvulla, jolloin raitista ilmaa tuntui saavan vain avaamalla ikkunoita ja silloin tulivat myös pakokaasut ja siitepölyt sisälle. Lääketieteen asiantuntijoiden mukaan ulkoilma onkin lähinnä pienhiukkasten takia nykyään huomattavasti sisäilmaa suurempi terveysriski.

Rakennusteknisissä keskusteluissa nousi esille rakennuksen sisävaipan tiiveyden tärkeys. Rakenteiden ulommissa osissa löytyy aina epäpuhtauksia, kuten mikrobeja, koska niitä on ulkoilmassakin. Niitä ei kuitenkaan haluta päästää huoneilmaan mm. tuulen aiheuttamien paineenvaihteluiden seurauksena.

Ilmastomme on myös muuttumassa, ja tämän myötä tuulen voimakkuudet kasvavat ja viistosateet lisääntyvät. Seinien pintarakenteiden kastumiselta ei näin ollen voida välttyä, minkä vuoksi on yhä tärkeämpää, että seinärakenteet pitäisi aina rakentaa kuivuviksi, eli materiaalien tiheyden pitäisi pienentyä sisältä ulospäin mentäessä.

Lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien suhteen Senaatti-kiinteistöjen käyttäjäpalautteessa tuli esille erikoinen ilmiö: tilat saattavat tuntua jopa liian viileiltä kesällä. Monitilatoimistoissa esiintyy haasteita löytää kaikille henkilöille sopiva lämpötila, kun yksilölliset ihannearvot poikkeavat toisistaan melkoisesti. Mutta jos kiinnostusta löytyy, on monitilatoimistoissakin mahdollista toteuttaa lämpimämpiä ja viileämpiä alueita.

Useimmin esille noussut murhe oli ilmastoinnin aiheuttama vedon tunne. Esille tulleissa kohteissa ilmastointi oli ns. aktiivipalkkityyppiä. Kyseinen järjestelmä näyttäisi olevan melko haasteellinen ottaa käyttöön rakennuksen valmistumisvaiheessa kuin myös rakennuksen ylläpitovaiheessa. Vetoa aiheuttaa mm. ilmavirran törmääminen katossa oleviin esteisiin, automaatioon tulevat viat ja virheellinen paine ilmanvaihtokanavassa. Olisiko ratkaisuna asiantuntijan ja/tai laitetoimittajan ylimääräinen säätökierros ja ilmavirtojen heittokuvioiden tarkastus?

TEKSTI:

Kari Rintamäki

Aluetoiminnan kehitysjohtaja

Granlund Oy