Hallitusohjelma talotekniikan näkökulmasta

Rinteen ”Osallistava ja osaava Suomi” -hallitusohjelma lupaa tekijöidensä mukaan rakentaa sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan. Ilmastonmuutos ja ihminen on nostettu keskiöön. Tämä on hyvä näkökulma myös rakentamisen ja talotekniikan kannalta.

Hallitusohjelmaan on kukin hallituspuolue saanut itselleen tärkeät kirjaukset. Mukana on myös hyvään sisäympäristöön ja energiatehokkaaseen rakentamiseen liittyviä tavoitteita, joihin talotekniikka-alan on mahdollista ja syytäkin tuottaa ratkaisuja.

Jos talouskasvu ja työllisyys eivät kohene oletetulla tavalla, joudutaan vaikeisiin leikkauksiin ja lupausten perumisiin. Etenkin tässä tilanteessa on tärkeätä löytää vankat perusteet hyvän sisäilmaston ja kestävän rakentamisen edistämiseen. Yksi rakennettuun ympäristöön investoitu euro tulee yhteiskunnalle kaksinkertaisena takaisin.

Tällaisena ohjelma muistuttaa kieltämättä toiveiden tynnyriä, mutta strategisista kokonaisuuksista on nostettavissa esiin konkretiaakin. Keskityn tässä lyhyesti muutamaan rakentamisen ja talotekniikan kannalta olennaiseen kohtaan.

Fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta

Hallitusohjelmassa on vahvasti esillä tavoitteita ja toimia liittyen energiantuotantoon, verotukseen ja hiilinieluihin. Talotekniikan kannalta oleellisempaa on kuitenkin sinänsä varsin hyvin mukaan otettu rakennusten energiatehokkuuden parantaminen olemassa olevassa rakennuskannassa.

Toisin päin ajatellen talotekniikka tarjoaa ilmastonmuutosta hillitsevän yhteiskunnan kannalta konkreettisia toimia tavoitteisiin pääsemiseksi. Energiatehokkuuden parantaminen on se nopein keino vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.

Hallitusohjelma lupaa tukea asuntojen energiatehokkaita korjauksia aina suunnittelusta lähtien. Hyvä näin, mutta avustukset näyttäisivät painottuvan vahvasti ARA-asuntokantaan.

Korjausrakentamisen toimenpidekokonaisuudessa otetaan käyttöön taloyhtiöille suunnattu energia-avustus, jossa tuki suhteutetaan saavutettaviin energiatehokkuushyötyihin. Ajatus on hyvä, ja on kiinnostavaa nähdä kuinka hyötyjä käytännössä arvotetaan.

Ohjelmassa luvataan selvittää energiaremonttien suunnittelukustannusten ottaminen kotitalousvähennyksen piiriin. Vähennysmahdollisuus koskisi myös taloyhtiöiden osakkaita. Tämä on positiivinen signaali ja edistää pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista energiatehokkuuden parantamista rakennuksissa. Samaan aikaan kuitenkin kotitalousvähennykseen kohdistetaan leikkauksia ja rajoituksia, jotka vähentävät sen käyttöä.

Maankäyttö ja rakentaminen

MRL-valmistelua viedään maaliin parlamentaarisesti. Tärkeitä tavoitteita uudistuksessa ovat muun muassa hiilineutraalius, rakentamisen laadun nosto ja digitalisaation edistäminen. Ilmastonmuutoksen torjunta otetaan huomioon niin kaavoituksessa, rakentamisessa kuin rakennuskannan ylläpidossa.

Ilmastonmuutokseen sopeutumista ei juurikaan ole huomioitu. Sään ääri-ilmiöt tulevat lisääntymään aiheuttaen tulvimista, rakenteiden kastumista ja korkeita sisälämpötiloja, mikäli näihin ei olla kunnolla varauduttu.

Detaljeja ja neutraaliuden puutetta

Hallitusohjelmassa on hyvin eritasoisia kirjauksia. Tämä on luultavasti seurausta neuvotteluprosessista ilmiöpöytineen. Asiassa ei sinänsä ole ongelmaa, mutta välillä on teknologia- ja materiaalineutraalius tyystin unohdettu.

Puhdasoppisesti ajatellen poliittisella tasolla tulisi sopia vain tavoitteista, teollisuuden ja muiden yritysten tehtävänä on kehittää ratkaisut ja kuluttajien oikeutena on tehdä valinnat. Nyt mukana on hieman päälleliimatun makuisesti maininnat muun muassa lämpöpumppujärjestelmistä ja painovoimaisesta ilmanvaihdosta. Materiaalineutraaliuteen en talotekniikkaihmisenä tässä puutu.

Hyvä sisäilma

Hyvä ja terveellinen sisäympäristö on huomioitu kohtuullisen hyvin. Terveet tilat 2028 -toimintaohjelmaa jatketaan ja tarkoitus on nostaa sen kunnianhimoa. Alamme tulisikin olla mukana ohjelmassa tuomassa ratkaisuja, joilla vältetään sisäilmaongelmat. Ohjelma oli jo painottumassa sisäilmaongelmista oireilevien auttamiseen, ehkä nyt saataisiin lisää painoa laadukkaisiin toteutuksiin.

Yhtenä haasteellisena asiana on vastuiden uudelleen kohdistaminen. Toisaalta on ymmärrettävää korostaa tekijöiden roolia, mutta käytön ja ylläpidon vastuut pitäisi samalla nostaa paremmin esille. Sisäilmaongelmat ovat usein monen tekijän summa.

Tarpeellista yhteistyötä toimialakohtaisessa suunnittelussa

Ilmastopolitiikkaa käsitellään omana kokonaisuutenaan. Rakennusalalle luodaan toimialakohtainen suunnitelma ja ohjelmassa luvataan muun muassa selvittää korjausrakentamisen osaamiskeskuksen perustamista.

Jos tällainen osaamiskeskus saadaan aikaiseksi, tulisi talotekniikan olla siinä vahvasti edustettuna. Rahoitus keskukselle on auki, eikä sille ole osoitettu erillistä määrärahaa.

Suuria mahdollisuuksia ja haasteita

Kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta hallitusohjelma kokonaisuutena huomioi hyvin alan tarpeet ja mahdollisuudet. Tässä olen nostanut esiin vain rakennusten ja talotekniikan kannalta olennaisia kohtia.

Myös infrapuoli on laajasti huomioitu ja muun muassa väylien kunnossapidosta kannetaan huolta. Tällä on merkitystä myös uusien asuinalueiden syntyyn.

Konkreettisella tasolla on vielä tehtävää, ja rahoitus mahdollisesti laskevassa taloustilanteessa on epävarmalla pohjalla. Kaiken kaikkiaan hallitusohjelma antaa kuitenkin hyvän pohjan kehittää hyvää sisäympäristöä ja ekologisesti kestävää rakentamista.

 

Ilkka Salo

Toimitusjohtaja/Managing Director
Talotekninen teollisuus ja kauppa, Talteka ry

Finnish Building Services Industry and Trade

Jätä kommentti

*

*