Energia-avustukset jaossa

Avustuksen ehtoja ja hakuprosessia on käsitelty Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn sivuilla ara.fi/energia-avustus. ARAn sivuilta löytyy myös yksityiskohtainen laskentaohje ”Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen osoittaminen energia-avustushankkeissa” ja luettelo avustettavista korjauksista.

Huomattavaa on, että E-lukuvaatimuksissa vertailutilanne on rakentamisajankohta, ei nykytilanne. Näin ollen on helppo osoittaa asetuksen vaatimusten täyttyminen pienilläkin uusilla korjauksilla, kun vuosien varrella tehdyt energiatehostus-korjaukset voidaan laskea hyödyksi rakentamis- tai peruskorjausajankohtaan verrattuna. Tästä huolimatta on tärkeää, että asuinrakennusten korjauksia voidaan edistää. Avustuksen suuruus on korkeintaan 50 % kokonaiskustannuksista, kuitenkin korkeintaan 4000 euroa asuntoa kohden E-lukulaskennan ollessa perusteena ja 6000 euroa korjattaessa uudisrakennusten vaatimustasoon.

Mistä loput, kun avustus kattaa korkeintaan 50 % hyväksytyistä kustannuksista? Monessa maassa energiakorjauksia on edistetty myös rahoituslaitosten toimesta. Lainaehdot ovat olleet sitä parempia mitä energiatehokkaammaksi rakennus on korjattu, kuten esim. Virossa. Tästä löytyy esimerkki mm. REHVA Journalin numerosta 6/2019 sivu 21. On hyvä, että hyväksyttäviin kustannuksiin voidaan sisällyttää myös suunnittelu 100 %:sesti sekä sisäilmasto-olosuhteiden parantaminen, järjestelmän säätö, tasapainotus ja ohjaus. Hienoa, että Talotekniikan mahdollisuuksia on tällä tavoin tuotu esiin.

Tänä vuonna korjaukset ja E-luku laskelmat ovat suunnittelijoiden ammattitaidon varassa. Avustetavat korjaukset on lueteltu ARAn verkkosivuilla, samoin kunkin toimenpiteen kohdalla avustuksen osuus kustannuksista. Yksinkertaisinta on muuttaa energialähdettä, jolloin primäärienergiakertoimen muutoksella saadaan aikaan merkittävä E-luvun pieneneminen, vaikka netto energiankulutuksessa ei tapahdu muutosta.

Seuraavia avustusten jakovuosia 2021 ja 2022 ajatellen olisi hyvä, jos korjaustoimenpiteitä ohjattaisiin enemmän nykyisen rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen nykytilanteeseen verrattuna, ei pelkästään rakentamisajankohtaan verrattuna. Kun Suomen asuinrakennukset ovat verrattain homogeenisia, niin olisi myös hyvä kehittää avustettavia toimenpiteitä enemmän rakennustyyppikohtaisiksi ja sitoa avustukset tai rahoitus myös nettoenergian kulutuksen pienenemiseen. Tätä puoltaisi myös työllisyysnäkökohdat. Nettoenergian käyttöön kohdistuvilla parannustoimenpiteillä olisi huomattavasti suurempi työllistävä vaikutus kuin pelkkään E-lukulaskentaan perustuvalla kriteerillä. Tätä puoltaisi myös hallituksen työllisyys ja energiapolitiikka.

Joka tapauksessa hienoa, että avustuksia on jaossa – nyt vain hakemuksia tehtailemaan.

Teksti: Olli Seppänen 

Jätä kommentti

*

*