Älykkäät systeemit leviävät rakennusalalle

Rakennusalalla tarvitaan kilpailuasetelmien sijaan uudenlaista yhteistyötä, arvioi Swecon digitaalisen liiketoiminnan kehitysjohtaja Tuomo Tiilikainen.

Swecon digitaalisen liiketoiminnankehitysjohtajana elokuussa aloittanut Tuomo Tiilikainen näkee digitaalisuuden etenevän millä tahansa toimialalla kolmessa aallossa. Liikkeelle lähdetään tyypillisesti digitaalisista työkaluista. Rakennusalalla on yleisemminkin otettu käyttöön työkaluja, jotka helpottavat arkista työtä ja tekemistä.

”Digitaalisuus on jo nyt työkalu, jolla voidaan parantaa tiedon saatavuutta – sekä yksittäisten yritysten sisällä että eri toimijoiden välillä. Digitaalisuus voi olla työkalu esimerkiksi sopimuksen hallinnallisiin asioihin”, Tiilikainen kuvaa.

Seuraavassa aallossa digitaalisuudesta tulee laajemminkin apuväline, jolla voidaan muun muassa osallistaa vaikkapa rakennusten loppukäyttäjiä – sekä lisätä yhteistyötä eri toimijoiden välillä prosessin aikana.

”Tekoäly tuo yhteiskehittämiseen vielä ihan uuden ulottuvuuden, kun saatavilla olevaa tietoa pystytään jalostamaan. Silloin ei käsitellä enää raakadataa vaan jalostettua dataa.”

Digitaalisuuden kolmannessa aallossa tulee tekoäly, jonka avulla asioita pystytään yhä paremmin mallintamaan ja arvioimaan eri vaihtoehtoja. Tähän suuntaan ollaan rakennusalalla vasta menossa.

Tällöin voidaan Tiilikaisen mukaan puhua jo älykkäistä systeemeistä, joissa eri toimijat ovat tavalla tai toisella linkittyneitä toisiinsa. Nämä systeemit korvaavat ennen pitkää ketjutetut prosessit kokonaan.

”Systeemeissä asioita voi tapahtua ja pitääkin tapahtua rinnakkain. Tekoäly tuo läpinäkyvyyttä ja auttaa hahmottamaan systeemin kaikki eri tasot. Silloin tiedämme aina, mitä tapahtuu missäkin

kohdassa vaikkapa työmaalla – aivan eri tavalla kuin mihin tällä hetkellä kyetään.”

Digitaalisuus tuo rakennuksiin älyä, mutta myös käyttäjät lisäävät älykkyyttä. ”Koneoppiminen toimii niin, että mitä enemmän havaintoja saadaan, sitä älykkäämmin tekoäly toimii. Näin ollen jokainen käyttäjän tekevä tapahtuma tuottaa tietoa ja lisää tekoälyn kykyä ennustaa tulevaa”, Tiilikainen sanoo.

Tehostamisen sijaan katse tuottavuuteen

Toimialan sisällä digitaalisuus voi tehostaa prosesseja ja lisätä tehokkuutta. Tiilikaisen mielestä säästöjen sijaan pitäisi kuitenkin puhua tuottavuudesta.

Koko toimialan tuottavuus paranee, kun siirrytään toimimaan älykkäissä systeemeissä, joissa seisokit vähenevät ja kohteeseen liittyvät suunnitelmat päivittyvät reaaliajassa. Digitaalisuus lisää myös laatua.

”Kun prosesseihin saadaan tuotua älykkyyttä, pystytään reagoimaan mahdollisin muutoksiin reaaliajassa ja odotusajat lyhenevät tai poistuvat. Kun työtä pystytään suunnittelemaan älykkäästi, absoluuttinen laatu paranee. Tekoälyn avulla myös virheiden määrä vähenee, koska asioita voidaan simuloida ennen kuin ne ovat valmiita.”

Absoluuttisen laadun lisäksi paranee myös koettu laatu.

”Kun systeemiin tuodaan osallistamista, loppukäyttäjä pystyy hahmottamaan ihan eri tavalla yksittäisen kohteen. Hän voi esimerkiksi etukäteen virtuaalisessa maailmassa kokea muun muassa tilan ja värit, jolloin koettu laatu paranee.”

Toisaalta kaikkien tuottavuuden kasvun ja parantuneen laadun vastapainona on riskejä. Tulevaisuudessa jokaisen älykkäässä systeemissä mukana olevan toimijan on kiinnitettävä huomiota esimerkiksi kyberturvallisuuteen.

Kilpailun sijaan yhteistyötä

Swecossa ollaan digitaalisen liiketoiminnan vauhdittamisessa jo pitkällä. Kehitteillä on muun muassa älykkääseen kaupunkiin sisältyvät älykkään työmaan, rakennuksen ja teollisuuslaitoksen palvelut. Niissä virtuaalisessa todellisuudessa tarkastellaan työmaata ja rakennusta sekä luetaan niihin liittyvää tietoa. Tieto ei ole vain yhden toimijan tuottamaa, ja se liikkuu eri toimijoiden välillä. Tiilikaisen mukaan Suomi on kansainvälisissä vertailuissa digitaalisuudessa hyvissä asemissa.

”Mitä nopeammin rakennusalalla siirrytään älykkäisiin systeemeihin, se sataa brändiarvona kaikkien laariin. Se tarkoittaa kuitenkin uudentyyppisiä eri toimijoiden välillä olevia yhteistyömuotoja, jollaisia ei ole aiemmin nähty tarpeellisina. Tähän asti alalla on oltu hyvin kilpailufokusoituneita, mutta tulevaisuudessa alalla pitää olla yhteistyöfokusoituneita.”

Minkälaisia asioita digitaalisuus sitten tuo talotekniikalle? Tiilikaisen mukaan digitaalisuuden lisääntyminen näkyy ennen kaikkea kysynnän joustona.

”Kun yksittäiset rakennukset tai huoneistot kytkeytyvät osaksi älykästä systeemiä, silloin esimerkiksi energiankulutus voidaan sopeuttaa kysyntään. Samalla tavoin esimerkiksi rakennuksen tai huoneiston kaikista elinkaaren vaiheista tallentuu koko ajan tilan ja rakennuksen käyttöön liittyvää tietoa”, Tiilikainen sanoo.

”Tulevaisuudessa etävalvonnan ja etäohjauksen avulla pystytään ennustamaan talotekniikkaan liittyvä rikkoutumisia jo ennen kuin ne tapahtuvat. Lämpötila on aina optimaalinen eivätkä lamput sammu yhteisistä tiloista, koska asiat pystytään ennustamaan ennen kuin ne edes tapahtuvat”, Tiilikainen kuvaa.

Tuomo Tiilikainen

Sweco Finlandin digitaalisen liiketoiminnan

kehitysjohtaja

Koulutus: Kauppatieteiden maisteri (Vaasan yliopisto),

sotatieteiden kandidaatti (Maanpuolustuskorkeakoulu)

Työt: Aloitti Swecolla elokuussa 2018.

Sitä ennen työskennellyt mm. liikkeenjohdon konsulttina

Talent Vectia Oy:ssä sekä rahahuollon parissa

Loomis Suomi Oy:ssä.

Asuu Lauttasaaressa Vattuniemessä kerrostalossa.

Perheeseen kuuluu avovaimo

Harrastukset: lenkkeilee ja käy kuntosalilla sekä

cross training -tunneilla. Hiihtää, lumilautailee

ja retkeilee (tavoitteena kiertää kaikki kansallispuistot).

Motto: Epäonnistumista on turha pelätä, joko onnistut tai opit.

 

Outi Airaksinen

Jätä kommentti

*

*