Professorit ilmanvaihdon asialla
Tarpeenmukainen ilmanvaihto. Siinä kaikkein tehokkain tapa parantaa samanaikaisesti sekä energiatehokkuutta että sisäilman laatua.
Tarpeenmukainen ilmanvaihto. Siinä kaikkein tehokkain tapa parantaa samanaikaisesti sekä energiatehokkuutta että sisäilman laatua. Näin kertoi emeritusprofessori Olli Seppänen helmikuisessa Terveet tilat -foorumissa. Ympäristöministeriön asetuksen mukaan ilmavirtoja onkin voitava ohjata kuormituksen tai ilman laadun mukaan käyttötilannetta vastaavasti – mikä tosin Seppäsen mukaan on tavoite, joka läheskään joka paikassa ei toteudu. ”Mutta sitä kohden on nyt syytä mennä ja pyrkiä”, hän sanoi puheenvuorossaan.
Haastattelin Talotekniikka-lehteen 2/2023 kahta muuta professoria, Jarek Kurnitskia ja Panu Mustakalliota. Kurnitski muistutti, että Euroopassa uusitaan nyt rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä, johon on tulossa vaatimus siitä, että muissa kuin asuinrakennuksissa on jatkossa oltava ilman laadun mukainen ohjaus. Käytännössä se Kurnitskin mukaan tarkoittaa sitä, että tarpeenmukainen ilmanvaihto tulee muihin kuin asuinrakennuksiin pakolliseksi. Mustakallio taas muistutti, että energiankulutusta saadaan tarpeenmukaiseen ilmanvaihtojärjestelmään siirtymällä alennettua 20–50 prosenttia – järjestelmien merkitys on siis suuri.
Seppänen, Kurnitski ja Mustakallio ovat osa Nordic Ventilation Groupia. Mustakallio on vetänyt ryhmässä hanketta, jossa on kartoitettu tarpeenmukaisten ilmanvaihtojärjestelmien haasteita. Järjestelmät eivät aina toimi niin kuin pitäisi, ja hankkeessa ilmenneiden selvitysten mukaan tarpeenmukaisen ilmanvaihtojärjestelmän prosessia pitää parantaa kokonaisuudessaan.
Työ tarpeenmukaisten ilmanvaihtojärjestelmien toiminnan varmistuksen teeman ympärillä jatkuu myös Talotekniikka 2030 -hankkeessa. Mustakallio on työstämässä myös hankkeen kyseistä osiota. Tavoitteena on tutkia prosessivaiheita noin kymmenessä tarpeenmukaisella ilmanvaihdolla varustetussa rakennuksessa: missä ongelmia on raportoitu, onko kaikki hoidettu asiallisesti, onko ilmennyt puutteita. Tarkoituksena on löytää asioita, joita voidaan parantaa ja myös tehostaa koulutuksissa, kun uusia diplomi-insinöörejä tuodaan alalle.
Saadaanko tarpeenmukaiset ilmanvaihtojärjestelmät sitten toimimaan? Siihen Mustakalliolla oli yksiselitteinen vastaus. Sen löydät Talotekniikka-lehden uusimmasta numerosta.