Energiateollisuus ilmasto- ja energiastrategiasta: Lähtökohdiltaan realistinen – omavaraisuustavoite edellyttää mittavia sähköntuotantoinvestointeja
Kansalaisten hyvinvoinnin ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehittymisen kannalta on myönteistä, että hallitus on kirjannut ilmasto- ja energiastrategian lähtökohdiksi riittävän ja kohtuuhintaisen sähkön saamisen hyvällä toimitusvarmuudella. Hallitus haluaa myös perustaa sähkön hankintamme jatkossakin useisiin energialähteisiin nojaavaan järjestelmään, jossa sähkön ja lämmön yhteistuotannolla on keskeinen osuus. Positiivista on myös se, että hallitus asettaa tavoitteekseen selvästi nykyistä suuremman omavaraisuuden niin, että omalla tuotantokapasiteetilla pystyttäisiin kattamaan huipun aikainen kulutus ja mahdolliset tuontihäiriöt, Energiateollisuus ry:n (ET) toimitusjohtaja Juha Naukkarinen sanoo.
Strategiassa asetetut tavoitteet edellyttävät kuitenkin mittavia sähkön tuotantoinvestointeja, Naukkarinen muistuttaa. Energia-ala on näihin investointeihin varautunut ja yrityksillä on suunnitelmat investointien toteuttamiseksi. Hallitus ja eduskunta voivat lunastaa strategian tavoitteet antamalla yrityksille luvan rakentaa ydinvoimalaitoksia sekä luomalla toimivat kannustimet uusiutuvan energian, kuten bioenergian sekä tuuli- ja vesivoiman investointeihin.
Investointeja tarvitaan omavaraisuuden lisäämiseen, kysynnän kasvuun ja poistuvan kapasiteetin korvaamiseen. Ensi kertaa historiamme aikana poistuu merkittävä määrä vanhoja voimalaitoksia tuotannosta 2010-luvulla. Tässä piilee suuri mahdollisuus saavuttaa hallituksen ilmasto- ja energiatavoitteet, mikäli tilalle rakennetaan riittävästi päästötöntä ja vähäpäästöistä tuotantoa. Riittävillä investoinneilla voidaan pienentää päästöjä, vähentää riippuvuutta tuontienergiasta ja pitää huolta kohtuuhintaisesta energiasta.
Strategiassa arvioitu 2000 megawatin (MW) investointimäärä ei alan näkemyksen mukaan riitä siihen, että Suomi olisi omavarainen sähkön tuotantokapasiteetin osalta. Laskelmiemme mukaan jo rakenteilla olevien voimalaitosten ja päätettyjen hankkeiden sekä korvausinvestointien lisäksi olisi rakennettava uutta kapasiteettia ainakin 4000-5500 MW vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarvitaan strategiassa esitetyn tuulivoimakapasiteetin lisäksi. Tuulivoimaa tarvitaan uusiutuvan energian tavoitteen saavuttamiseksi, mutta sillä ei voida juuri edistää omavaraisuutta sähkön tuotantotehon kannalta ja turvata sähkön saantia talven huippukuorman aikaan.
Sähkön käytön voimakas rajoittaminen ei tue energiatehokkuuden lisäämistä
Hallitus tavoittelee niin kokonaisenergian kuin sähkönkulutuksen kehityksen saattamista lasku-uralle. On ymmärrettävää, että kokonaisenergian loppukulutusta pyritään vähentämään tiukoilla tavoitteilla, mutta sähkön käytön voimakas rajoittaminen ei johda toivottuun lopputulokseen eli energiatehokkuuden parantumiseen, Naukkarinen korostaa.
Jotta energiatehokkuutta voidaan parantaa ja samalla vähentää kasvihuonekaasuja, tarvitaan huomattavasti lisää päästötöntä ja vähäpäästöistä tuotantokapasiteettia ja sähkön käytön olennaista lisäämistä monissa kohteissa. Näistä kohteista käyvät hyvinä esimerkkeinä sähköllä ladattavat hybridiautot ja lämpöpumput.
Päästöjen vähentämisen ja uusiutuvan energian lisäämisen pääasiallisena keinona pitää edelleen olla päästökauppa. Myös investointituet on syytä tulevaisuudessakin nähdä kustannustehokkaana ja käyttökelpoisena keinona edistää uusiutuvan energian käyttöä.
Hallitus näyttää valinneen uusiutuvan energian pääohjauskeinoksi syöttötariffit. Jos syöttötariffeihin päädytään, on näissä puitteissa pyrittävä mahdollisimman markkinaehtoisiin ja samalla kustannustehokkaisiin ratkaisuihin. Haluamme olla kehittämässä Suomeen hyvin soveltuvaa mallia, joka voisi toimia pohjana myös useamman maan yhteiselle tukijärjestelmälle tai tukijärjestelmien harmonisoinnille pohjoismaisten energiaministerien äskettäin asettaman tavoitteen mukaisesti.
Eduskunnalle selontekona annettavalla ilmasto- ja energiastrategialla tähdätään pitkälle tulevaisuuteen. Kun taloudellinen tilanne on koko maailmassa kiristynyt, on tärkeää, että selonteossa luodaan luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen. Nyt on tarjottava riittävästi energiaa kilpailukykyiseen hintaan, kun elinkeinoelämä miettii toimintansa kehittämistä ja sitä, mihin investoida tulevina vuosina.
