Vesivahinkojen paikkaamista vai suunnitelmallista korjausrakentamista?

Isännöintiliiton Putkiremonttibarometrin mukaan hankkeeseen ryhdytään yhä useammin vasta kun putkistossa on havaittu vuotoja. Suuntaus on äärimmäisen huolestuttava. Adhoc-toimet suunnitelmallisen ylläpidon ja korjausten sijasta ovat lyhytnäköistä ja kallista kiinteistönpitoa.

Putkivuotojen löytäminen on sinänsä hyvä asia, mutta näissä tapauksissa vahinko on jo tapahtunut ja korjaustoimenpiteiden laajuus ja kustannus voivat yllättää. On selkeästi aika palata pitkäjänteiseen kiinteistön ylläpitoon sen sijaan, että taloyhtiön kunnossapito perustuu vain ongelmatilanteiden ratkomiseen. Taloyhtiölle laadittu pitkän tähtäimen suunnitelma pitäisi putkivuotojen sijaan olla käytännössä yleisin syy käynnistää putkiremontin hankesuunnittelu. Korona-ajan epävarmuus saattoi ajaa taloyhtiöitä siihen suuntaan, että puututtiin vain välitöntä korjausta vaativiin asioihin. Enää tämä ei riitä syyksi.

Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometrin vastaajista noin 70 prosenttia ilmoitti, ettei vallitseva taloustilanne vaikuta heidän korjaushankkeidensa ja ylläpitotoimenpiteidensä toteutumiseen. Korjaushankkeiden rahoituksen saamisen arvioidaan kuitenkin heikentyneen viimeisen puolen vuoden aikana, ja erityisesti lainaehtojen odotukset ovat heikentyneet merkittävästi. Taloyhtiöt joutuvat siis kamppailemaan lainarahoituksen saatavuuden ja lainaehtojen kanssa. Kun hankesuunnittelu käynnistetään ajoissa, myös rahoitusvaihtoehtoja on helpompi kartoittaa.

Pellervon taloustutkimus PTT:n ja Tampereen yliopiston asuinrakennusten korjaustarvetta selvittävän tutkimuksen mukaan Suomen asuinrakennusten tekninen korjaustarve on tulevina vuosikymmeninä keskimäärin 7,8 miljardia euroa vuodessa ja tästä noin 95 prosenttia on taloudellisesti perusteltua. Selvityksen mukaan korjausinvestointien kokonaismäärä vastaa melko hyvin vuotuista korjaustarvetta, mutta tarve kasvaa tulevaisuudessa, kun rakennuskanta ikääntyy. 

Putkiremonttien lisäksi kiinteistöissä on usein tarve toteuttaa yhä enenevässä määrin energiatehokkuutta parantavia toimia. Kestävän kehityksen ohella keskiöön nousee kiinteistön sisäilmasto. Taloteknisillä järjestelmillä on tässä merkittävä rooli, sillä kiinteistön olosuhdehallinta mahdollistaa kustannustehokkaat säädöt ja toiminnot, sopivan sisälämpötilan ja terveellisen sisäilman erilaisissa käyttötilanteissa. Moni kiinteistö on siis kipeästi päivityksen tarpeessa. 

Taloyhtiöissä ei ole siis syytä jäädä odottamaan, vaan hankkeet pitää käynnistää nyt. Osakkaille – omistajille – kyse on sekä asumisturvallisuudesta ja -viihtyvyydestä että omasta omaisuudesta huolehtimisesta. On tärkeää olla perillä oman kiinteistön tilanteesta. Osakkaat valitsevat hallituksen, joka vastuullisesti toimiessaan aktiivisesti edistää osakkaiden etua. Kun vaadittavien remonttien suunnittelu ja toteutus tehdään yhteistyössä luotettavien kumppanien kanssa, voivat talon käyttäjät keskittyä nauttimaan asumisesta hyvin hoidetussa ja arvonsa säilyttävässä rakennuksessa.

Kuten Korjausrakentamisbarometrin analyysissä todetaan, taloyhtiöiden rahoituksen valuvikojen jäädessä korjaamatta jäävät myös monet asuinrakennukset korjaamatta ja samalla myös päästö- ja energiatavoitteet toteutumatta. Suunnitelmallisen ylläpidon sekä tuki- ja avustusmuotojen ohella lääkkeeksi vaivaan auttaisi myös valtion täytetakausjärjestelmän remontointi nykytilanteen vaatimusten mukaiseksi.

Toimitusjohtaja Mika Hokkanen
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry