Tuulivoima muovautuu markkinaehtoiseksi

Suomen Tuulivoimayhdistyksen uusi puheenjohtaja Marja Kaitaniemi haluaa nostaa Suomen ja muut Pohjoismaat eturintamaan taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.

Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n tehtävänä on edistää, että Suomeen voidaan rakentaa lisää tuulivoimaa.

”Me katsomme asiaa mahdollisimman laajasti. Olemme puhuneet muun muassa tuotantotuista. Samoin esimerkiksi luvituksessa tuulivoimaa pitää kohdella samalla tavalla kuin muitakin tuotantomuotoja. Ajamme kaikkea mahdollista, mikä edistää sitä, että Suomessa saataisiin hyödynnettyä tuulivoimaresurssit”, yhdistyksen uusi, toukokuussa valittu puheenjohtaja Marja Kaitaniemi sanoo.

Tähän mennessä tuulivoimaa on edistetty lähinnä kannattavuuteen liittyvien kysymysten kautta. Taloudellisten asioiden rinnalle on noussut kuitenkin uusia asioita, kuten se, miten paljon verkko pystyy ottamaan vastaan vaihtelevaa tuotantoa.

”Visiossamme vuonna 2030 Suomen sähköstä 30 prosenttia voisi olla tuulivoimalla tuotettua. Nyt sen osuus on kuusi prosenttia. Tuulivoiman osuus on kasvanut parin viime vuoden aikana todella paljon”, Kaitaniemi sanoo.

Suomi on tuulivoiman hyödyntämisessä kuitenkin takaa-ajoasemassa. Esimerkiksi pinta-alaltaan suunnilleen samankokoisessa Saksassa on pelkästään maatuulivoimaa yli 50 000 MW, kun Suomessa koko tuulivoimantuotanto on hieman yli 2000 MW. Saksassa on merituulivoimaakin kolme kertaa enemmän kuin Suomessa on tuulivoimaa yhteensä.

Sähköverkon rakentaminen avainasemassa

Kun tuotantoa saadaan vain tuulisella säällä, voi koko sähköjärjestelmä joutua vaikeuksiin. Kaitaniemen mukaan ongelmana on sähköverkon rakentaminen.

Tämä on korostunut Saksassa, jossa ei ole rakennettu riittävästi sähkön siirtoverkkoa Etelä- ja Pohjois-Saksan välille. Myös Suomessa tarvittaisiin pikaisesti lisää sähkön siirtokapasiteettia etelän ja pohjoisen välille sekä toisaalta naapurimaiden välille.

”En pidä kysymysmerkkinä sitä, kannattaako tuulivoimaa rakentaa. Tällä hetkellä se näyttäisi olevan edullisin sähkön tuotantomuoto Suomessa ja muualla Euroopassa – etenkin kun tiedetään, että päästöjä pitää vähentää. Iso kysymys on sähkön siirtokapasiteetti, että se mahdollistaa tuulivoiman.”

Mitä laajemmalle sähkön siirtoyhteydet ovat kunnossa, sitä parempi tilanne on niin tuulivoiman kuin aurinkovoimankin kannalta. Jos vaikka jonain hetkenä Suomessa ei tuule, mutta Tanskassa tuulee, sähköä siirtämällä saadaan tasattua tuotannon vaihteluja.

”Pohjoismaissa hyvä puoli on, että meillä on paljon vesivoimaa, mikä on säädettävää kapasiteettia. Siirtoyhteydet voivat olla sen sijaan pullonkauloja. Vaikka Pohjoismaissa markkina on yhtenäinen, meilläkin on hinta-alueita. Alkuun päästäisiin sillä, että rakennettaisiin enemmän siirtoyhteyksiä ja alettaisiin katsoa koko Eurooppaa yhtenä järjestelmänä.”

Vaikka kovimmilla pakkasilla ei välttämättä tuule, Kaitaniemen mukaan keskimäärin talvikuukausina tuulee kuitenkin enemmän kuin kesäkuukausina. Eli isossa mittakaavassa tuulivoimatuotanto ja kysyntä kohtaavat hyvin Suomessa.

Tarvitseeko tuulivoima tukea?

Marja Kaitaniemi kehittää työssään TuuliWatissa tuulivoimahankkeita siihen asti, että hankkeissa tehdään investointipäätös ja rakentaminen alkaa. Yleensä investointipäätöstä edeltää vähintään viiden vuoden työ.

TuuliWatti on Suomen suurin tuulivoimatuottaja. Sillä on 131 voimalaa, jotka tuottavat noin 1,4 terawattituntia sähköä vuodessa.

Tuulivoimaloiden rakentamista on tuettu Suomessa syöttötariffeilla, mutta se loppui viime vuonna. TuuliWatti on ensimmäinen yhtiö ilmeisesti koko Pohjoismaissa, joka on päättänyt rakentaa tuulivoimalan markkinaehtoisesti kokonaan ilman tuotantotukia.

”Tuulivoiman tuotantokustannukset laskevat koko ajan. Nykyisillä sähkönhinnoilla tuulivoiman tuotanto voi olla jo kannattavaa. Uskon, että lähivuosina nähdään lisää investointeja, jotka toteutuvat ilman tuotantotukia.”

Vuoden lopulla on luvassa taas tukia, sillä hallitus on päättänyt tarjouskilpailuun perustuvasta tuotantotuesta. Kaitaniemen mukaan tuulivoiman kustannustehokkuus syntyy tuotantoa skaalaamalla.

”Tuuli on resurssi, jossa sitä enemmän tuulee mitä korkeammalle mennään. Toisaalta mitä isommat roottorit, sitä enemmän pyyhkäisypinta-alaa. Iissä teimme investointipäätöksen tuulivoimalasta, jonka tornit ovat 175 metriä korkeita, eli melkein 30 metriä korkeampia kuin tähän asti Suomeen on rakennettu”, Kaitaniemi sanoo.

Kannattavuuteen vaikuttaa tuulisuuden ja voimalan koon lisäksi muun muassa se, miten etäällä kantaverkosta voimalat sijaitsevat. Millaisia tavoitteita Kaitaniemellä on Suomen Tuulivoimayhdistyksen puheenjohtajana?

”Suomen pitäisi ottaa kunnianhimoisempi linja energiamurroksen edistämisessä. Tuulivoima voisi olla Suomelle vientituote”, Kaitaniemi sanoo.

”Suomessa ja Pohjoismaissa suuri osa sähköstä tuotetaan jo nyt päästöttömillä keinoilla, kun esimerkiksi Baltiassa sähköä tuotetaan polttamalla paljon fossiilisia polttoaineita. Isoin tavoitteeni on, että me Pohjoismaat ottaisimme ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa isomman roolin ja tekisimme sähköstä vientituotteen.”

 

KUKA?

Marja Kaitaniemi
Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n puheenjohtaja (5/2018 ->)
Työskentelee ST1 Renewable Energyn ja TuuliWatin hankekehityspäällikkönä vastaten yhtiöiden tuulivoimahankkeiden valmistelusta Pohjoismaissa.
Koulutus: filosofian maisteri (ympäristötieteet) Helsingin yliopistosta.
Asuu Vuosaaressa 1960-luvun kerrostaloyhtiössä, jossa on 340 asuntoa.
Perheeseen kuuluvat 7- ja 10-vuotiaat lapset.
Harrastaa joogaa ja yhdistystoimintaa. Tuulivoimayhdistyksen lisäksi kuuluu Lasten omaishoitajat ry:n hallitukseen. Kaitaniemen toinen lapsi on kehitysvammainen.

 

Jätä kommentti

*

*