ALSACE – Ranskaa saksalaisittain

Alsacessa voi nähdä ja kokea perinteitä sekä Ranskasta että Saksasta. Alueen viineissä perinteet voi puolestaan maistaa samassa lasissa.

Maakunta Ranskan ja Saksan välissä

Alsace sijaitsee Ranskan koillisessa kulmauksessa Vogeesien vuorijonon takana, tavallaan eristyksissä muusta Ranskasta. Pohjoisessa ja idässä Alsace rajoittuu Saksaan, johon Alsace on itse aina välillä kuulunutkin. Etelässä alue rajoittuu saksankieliseen osaan Sveitsiä.

Naapurien pitkäaikaisen vaikutuksen voi edelleen huomata alueella liikkuessaan. Alsacen kulttuurissa ja arkkitehtuurissa on paljon saksalaista perua. Paikalliset puhuvat yleisesti saksaa, ja useiden paikkakuntien nimet ovat saksalaisperäisiä.

Saksalaiset perinne tuntuu myös täkäläisessä ruokakulttuurissa ja erityisesti viineissä. Niissä molemmissa yhdistyy saksalainen runsaus ranskalaiseen hienostuneisuuteen.

Alueen viinien kuningas tulee Saksasta

Alueen arvostetuin rypälelajike on Riesling, joka tunnetaan juuri Saksan jalona rypäleenä. Saksan viinillistä vaikutusta lienee sekin, että Alsace oli pitkään ainoa laatuviinialue Ranskassa, jossa rypälelajike voitiin merkitä näkyviin etikettiin.

Muualla Ranskassa tämä on tullut mahdolliseksi vasta aivan viime vuosina. Alsacessa viinit pullotetaan pitkiin keilamaisiin pulloihin, jotka ovat tuttuja myös saksalaisista viineistä.

Tosin erojakin on: Alsacen viinit ovat perinteisesti olleet kuivia ja enemmän ruokapöytään istuvia, kun taas saksalaiset viinit ovat olleet kevyempiä ja tuntuvaa jäännössokeria sisältävinä niitä on ollut luontevaa nauttia seurustelujuomina.

Ero saksalaisiin on kaventumassa

Nykyisin erot ovat kaventuneet. Saksalaiset tuottavat yhä enemmän kuivia viinejä, ja Alsacen viineihin on ilmestynyt jäännössokerin tuomaan makeutta.

Ilkeät kielet väittävät tämän johtuvan siitä, että niitä olisi helpompi markkinoida Yhdysvalloissa. Tuottajat puolestaan selittävät ilmiötä ilmastonmuutoksella, joka saa rypäleet nykyisin kypsymään perusteellisemmin ennen korjuuta.

Oli niin tai näin, perinteisen kuivan viinin ystävät joutuvat olemaan tarkkoina viinejä valitessaan. Onneksi osa tunnetuimmista tuottajista vannoo edelleen perinteisen kuivan tyylin nimeen.

Hauskaa on, että useiden perinteistä tyyliä arvostavien huipputuottajien sukunimet ovat saksalaisia. Sukunimet juontavat 1600-luvulle, jolloin alueelle saapui paljon saksankielisiä maahanmuuttajia Sveitsistä.

Valkoviinien valtakunta

Alsace tunnetaan erityisesti raikkaan mineraalisista ja mausteisista valkoviineistään. Alsacen valkoviinit ovat tyypillisesti kuivia, mutta täältä löytyy myös huippuhienoja makeita valkoviinejä ja erinomaista kuohuviiniä. Puna- ja roseeviinitkin kuuluvat usean tuottajan valikoimiin, mutta ne edustavat noin 10 prosenttia alueen koko tuotantomäärästä eikä niitä juuri ole myynnissä alueen ulkopuolella.

Valkoviinien kärkikaarti valmistetaan neljästä rypälelajikkeesta, jotka kustakin tuotetaan omanlaistaan viiniä. Riesling taipuu täällä moneksi, ja siitä tehdyt viinit vaihtelevat kirpeän sitrusaromisista aina öljyisen petrolin sävyttämiin. Parhaimmat Alsacen rieslingit ovat todella pitkäikäisiä ja vaikuttavia. Gewürztraminerista tuotetaan aromikkaita, parfyymisen tuoksuvia ja usein hieman makeahkoja viinejä. Alsacen alueella tuotettuja gewürztraminereita pidetään maailman parhaimpina.

Pinot Gris tuottaa Alsacessa runsaita ja aromikkaita valkoviinejä kuivana, puolikuivana ja makeana. Vuoteen 2007 asti rypäle tunnettiin nimellä Tokay Pinot Gris, jolloin nimen käyttö kiellettiin sen muistuttaessa liikaa unkarilaista tokajia. Muscat tunnetaan täällä hyvin kuivien, mutta aromikkaiden ja tuoksultaan kukkaisten valkoviinien hedelmänä.

Tarkka laatujärjestelmä

Käytännössä lähes kaikki Alsacen viinit ovat AOP-luokiteltuja eli ranskalaisittain laatuviineiksi luokiteltuja. Alueella ei ole lainkaan käytössä IGP-luokitusta.

AOP Alsace on alueen peruslaatuinen viini, joka voidaan valmistaa 15 sallitusta rypälelajikkeesta joko puhtaana lajikeviininä tai sekoituksina. Sekoiteviinien etiketissä saa lukea vain joko yhden pääasiallisen lajikkeen nimi tai erityinen sekoitteen nimi.

AOP Alsace Grand Cru on aina lajikeviiniä. Ne valmistetaan vain neljästä jaloksi julistetusta vaaleasta rypälelajikkeesta (Gewürztraminer, Muscat, Pinot Gris, Riesling).

Niiden on pitänyt lisäksi kasvaa vain tarkoin määritellyillä palstoilla, joiden tulee olla näkyvissä etiketissä. Tällä hetkellä hyväksyttyjä palstoja on 51.

AOP Crémant d’Alsace on alueen kuohuviineille tarkoitettu tuotantosääntö. Sen mukaan valmistetut viinit on valmistettava perinteisellä samppanjamenetelmällä AOP Alsace -tuotantoon hyväksytyistä, alueella viljellyistä rypäleistä ja pullotettava samppanjapulloihin.

Makea, makeampi, makein

Alsacessa tuotetaan makeita valkoviinejä, joiden makeus vaihtelee selvästi. Vendange tardive (VT) tarkoittaa myöhään korjatuista, kevyesti rusinoituneista rypäleistä tehtyjä viinejä, joissa on melko paljon sokeria.

Viinien tyylit voivat vaihdella puolimakeista rieslingeistä melko makeisiin gewürztraminereihin. Näitä viinejä ei pääasiassa pidetä vielä jälkiruokaviineinä, vaan niitä suositellaan yhdistettäviksi ruokalajeihin, jotka kaipaavat seurakseen selvästi makeaa viiniä.

Sélection de grains nobles (SGN) tarkoittaa jalohomeisista rypäleistä tehtyjä, selvästi makeita jälkiruokaviinejä. Quintessence de Grains Nobles -nimellä (QGN) kutsutaan erittäin makeita ja intensiivisiä jälkiruokaviinejä, jotka ovat tuottajiensa suuria ylpeydenaiheita. Vaikka QGN-merkintä onkin yleisesti käytössä, se ei perustu viralliseen tuotantosääntöön.

Jätä kommentti

*

*