Mitä vikaa sisäilmassa?

Paljon saa kuulla Suomen huonosta rakentamisen tasosta. Homeongelmia tunkee sisään ovista ja ikkunoista. Mutta onko tilanne oikeasti näin paha?

Paljon saa kuulla Suomen huonosta rakentamisen tasosta. Homeongelmia tunkee sisään ovista ja ikkunoista. Mutta onko tilanne oikeasti näin paha?

On hyvin tyypillistä, että sisäilmakonsultille soitetaan ja kerrotaan talossa olevan hometta, joka on aiheuttanut jo vaikka mitä. Todellisuudessa home ei ole läheskään aina ongelmien aiheuttaja, vaan sisäilmaongelman on voinut aiheuttaa joku muu tai yleensä jotkut muut syyt.

Melkein aina kyseessä on monien yksittäisten asioiden summa. Mistä siis johtuu ”homehysteria”? Asiaa ei auttanut ympäristöministeriön Kosteus- ja hometalkoot, joka yleensä lyhennettiin muotoon ”Hometalkoot”.

Toki ymmärrän raflaavan nimen merkityksen, mutta väistämättä se vei ajatukset pelkästään homeisiin. Muistan myös ruotsalaiskollegojen ihmettelyn, miksi Suomessa puhutaan niin paljon homeista, kun heillä kyseessä on sairas rakennus -oireyhtymä. Heidän epäilyksensä kohdistui siihen, että Suomessa on maailman parhaat home- ja mikrobitutkijat.

Se kuka härjillä ajaa, se härjistä puhuu. Asiassa on varmasti vinha perä. Sinänsä ”talkoot” itsessään oli hyvin tärkeä projekti tiedon lisäämiseksi.

Sisäilmaongelmien aiheuttajien moninaisuus ja myös ongelmarakennuksissa koettujen oireiden moninaisuus aikaansaavat usein hyvin hankalan vyyhdin selvitettäväksi. Lisäksi lienee eittämätön tosiasia, että homesairaudet ovat ainakin osin psyykkisiä, kuten Työterveyslaitoksen neurologian erikoislääkäri Markku Sainio on esittänyt.

Myöskään Duodecimin käypähoitosuositus vuodelta 2016 ei löytänyt faktoihin perustuvaa selvää ”hometalosairautta”. Kosteusvaurion ja hengitystieoireiden välillä tiedetään olevan korrelaation, mutta ei näyttöä kausaliteetista. Onpa joku lääketieteen asiantuntija esittänyt, että homeilla ja mikrobeilla ei ole mitään tekemistä sisäilmaongelmien kanssa, vaan kyseessä on aivan joku muu syy.

Mitä voivat olla muut syyt?

Lääkäreillä varmaan on omat näkemyksensä asiasta, mutta käytännössä vastaan on tullut paljon erilaisia syitä, jotka voivat aiheuttaa samankaltaisia oireita kuin yleensä esitetään homealtistuksen aiheuttavan. Perusjuttu on toimimaton ilmanvaihto.

Valtaosassa ongelmakohteita toimimaton ilmanvaihto on ainakin osasyyllinen ongelmiin. Näin ainakin toimistorakennuksissa, oma-, rivi- tai kerrostaloista minulla ei ole paljoa kokemusta. Liian vähäinen ilman vaihtuvuus luo tunkkaisuuden tunnun, mikä saa ihmiset oirehtimaan. Myös liian suuri vaihtuvuus voi aiheuttaa ongelmia, varsinkin jos tila on kylmä. Mikäli tilan ilmastoinnin on suunnitellut ammattilainen ja se on oikein toteutettu, yleensä apu löytyy ilmavirtojen säädöstä.

Pöly on ainainen seuralaisemme ja se aikaansaa monia murheita. Pienhiukkasten itsessään tiedetään aiheuttavan jopa kuolemia, lisäksi hiukkasten sisältämät epäpuhtaudet voivat aiheuttaa erilaisia terveysongelmia. Huonepölyn ominaisuuksiin kuuluu sitoa itseensä erilaisia sisäilman kaasumaisia yhdisteitä ja myös vapauttaa niitä esimerkiksi lämpötilan tai kosteuden muuttuessa.

Pölyihin onneksi auttaa siivoaminen. Hankaluutena yleensä on se, että tilat eivät ole siivottavissa. Jokainen voi katsoa ympärilleen ja miettiä pystyykö siivooja imuroimaan ja pyyhkimään pölyt työpisteeltä, siis sieltä paperipinojen ja matkamuistojen välistä. Yläpölyjä ei kannata myöskään unohtaa. Ne tulisi imuroida useampaan kertaan vuodessa, mutta käytännössä se on usein lähes mahdotonta.

Myös liian korkea lämpötila ja usein siihen liittyvä kovin alhainen suhteellinen kosteus aikaansaavat oirehtimisia. Lämpötilan lasku on yleensä Suomessa helppo tehdä, mutta kylkiäisenä voi tulla veto-ongelma. Silloin on tärkeää että tuloilmaelimet ovat oikeanlaisia ja oikeilla paikoilla. Ainahan tämäkään ei ole aivan helppo juttu, koska tilat ja niiden käyttö on kovin moninaista.

Vahvasti on osoitettu myös se, että homeiden poistoon tarkoitetut biosidit voivat aiheuttaa sisäilmaongelmia. Asiaa ovat tutkineet Työterveyslaitos ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Tutkimuksista on julkaistu raportti ”Biosidit ja korjausrakentaminen”. Tärkeimmät suositukset ovat, että biosidien käyttöä ei pääsääntöisesti suositella sisätiloissa homeongelmiin, homesiivouksen tehosteeksi tai homeiden ehkäisyyn ja biosideja tulee käyttää vain erityistilanteissa, kuten hajunpoistoon ja viemärivahinkojen yhteydessä.

Muun muassa IV-kanavien nuohousfirmat tarjoavat kanavien desinfiointia nuohouksen jälkeen. Tämä kuulemma aikaansaa raikkaan hajun kiinteistössä. Raikas haju tulee kemikaalialtistuksen kylkiäisenä, joten en suosittele. Huolella nuohotut kanavat eivät mitään ylimääräistä kaipaa.

Psykologinen näkökulma

Jos otetaan tarkasteluun tila, jossa on surkea ilmanvaihto, paljon pölyä, kuuma ja kuiva sisäilma, käsissä on melkoisella todennäköisyydellä sisäilmaongelma, jonka käyttäjät helposti mieltävät homeongelmaksi. En väitä, että kaikki homeongelmat ovat tällaisia, vaan aivan oikeitakin on olemassa, mutta kaikki homeongelmiksi koetut eivät johdu homeista tai muista mikrobeista. Enkä näe syytä väheksyä psykologista näkökulmaa asiaan. Sairastuneelle lienee lähes sama, mikä sairauden aiheuttaa, hoito vain on erilainen.

Psykologisesta näkökulmasta olkoon esimerkkinä Ville Kivimäen Murtuneet mielet-kirjassa kerrotut tarinat sota-aikana psyykkisesti sairastuneista sotilaista. Varsinkin asemasota aiheutti kalvavaa pelkoa, olihan pienen matkan päässä vihollinen, joka yritti riistää sotilaan hengen. Sotilailla psyykkinen paine näkyi hengenahdistuksena, sydämen tykytyksenä, ihottumana, kuumeiluna… eli hyvin samankaltaisina fyysisinä oireina kuin sisäilmasairailla.

Kaikki eivät parantuneet koskaan ja niille, jotka hoidon jälkeen palasivat rintamalle, oireet usein palautuivat. Analogia voi olla vähän kaukaa haettu, mutta eikö homeiden aiheuttaman sairastumisen ja ehkä kuolemankin pelko voi aiheuttaa nykyään samoja oireita?

Olemmeko yhtä mieltä edes siitä, millainen on hyvä sisäilmasto?

Sisäilma jaetaan Sisäilmastoluokitus 2000:n mukaisiin kolmeen laatuluokkaan: S3 on tyydyttävä, S2 on hyvä ja S1 on yksilöllinen. Sisäilmayhdistys määrittelee sisäilman hyväksi, jos suurin osa rakennuksen käyttäjistä on tyytyväisiä sisäilman laatuun ja jos sisäilman haittatekijät eivät aiheuta terveydellistä vaaraa, eivätkä rakennuksen käyttäjät koe ko. rakennukseen liittyviä oireita.

Ympäristöhallinto taas määrittelee, että hyvä sisäilmasto edistää rakennusten käyttäjien hyvinvointia ja viihtyisyyttä sekä työtehoa. Minusta määritelmät ovat aika kaukana toisistaan, aivan kuin lääketieteessä osa hoitaa sairautta osa vaalii terveyttä. Paljon on vielä tekemistä, jotta sisäilmaongelmat saadaan ratkaistua. Onneksi tieto kuitenkin koko ajan lisääntyy ja pahimmat harhaluulot vähitellen hälvenevät.

Teksti ja kuva: Ympäristöyksikön johtaja Seppo Heinänen / AX-Suunnittelu

 

Lue lisää

Katso kaikki