Yksi lämpöpumppu, kiitos!

Uusi lämpöpumppujärjestelmä voi tuottaa karvaan – ja kylmän – pettymyksen, jos taloyhtiö ei tiedä mitä tilaa.

Surullisen usein törmää taloyhtiöihin, jotka ovat vaihtaneet vanhan lämmitysjärjestelmänsä tai osan siitä uuteen lämpöpumppujärjestelmään otsikossa esitetyn lauseen periaatteella. Selkokielelle käännettynä lämmitysjärjestelmä on tilattu ilman suunnitelmia ja valvontaa tai edes selvitystä siitä, mitä muutoksia lämpöpumppujärjestelmä edellyttää taloyhtiön olemassa oleviin järjestelmiin.

Käytännössä on saavutettu tilanne, jossa taloyhtiö ei tiedä, mitä on tilannut eikä urakoitsija tiedä, mitä on toimittamassa. Jos taloyhtiö onnistuu urakoitsijan valinnassa, voi urakka onnistua hyvin näinkin. Aina eivät asiat kuitenkaan mene yhtä hyvin.

Lämmitysjärjestelmän saneeraukseen ryhdyttäessä on olemassa muutamia perusasioita, jotka taloyhtiön tulisi selvittää tai selvityttää ennen kuin ottaa yhteyttä ulkopuolisiin tahoihin. Suurin osa näistä seikoista on samoja riippumatta siitä, onko suunnitteilla maalämpöjärjestelmään siirtyminen vai poistoilma-lämpöpumpun asentaminen. Taulukossa 1 on esitetty lista asioista, jotka vähintään pitäisi selvittää.

Oikeat lähtötiedot, hyvä suunnittelu ja mitoitus, ammattitaitoinen asennus sekä huolellinen valvonta ja käyttöönotto ovat kaikki edellytyksiä toimivan lopputuloksen aikaansaamiseksi. Jos jokin vaiheista hoidetaan puutteellisesti, koko hankkeen onnistuminen vaarantuu. Säästö väärässä paikassa voi kostautua moninkertaisesti korkeina käyttökuluina ja puutteellisesti toimivan lämmitysjärjestelmän jatkuvana säätämisenä ja korjaamisena.

Miksi lopputulos epäonnistuu?

Tilattaessa koko lämpöpumpputoimitus suoraan urakoitsijalta ei taloyhtiö yleensä saa tehtävistä muutoksista ja työmenetelmistä kunnollisia suunnitelmia tai selityksiä. Tällöin ei urakoitsijalle ole yleensä myöskään asetettu minkäänlaisia vaatimuksia käytettävistä materiaaleista, työtavoista, työturvallisuudesta tai lämpöpumpun suoritusarvoista, käyttöveden tekotavasta puhumattakaan.

Jos taloyhtiö ei ole määrittänyt urakoitsijalle mitään rajoja, ei sillä ole myöskään edellytyksiä arvostella urakoitsijan työmenetelmiä. Näissä tapauksissa urakoitsija toimittaa mitä haluaa ja taloyhtiölle jää pelkkä maksajan rooli. Lopputulos voi olla hyvä, totaalinen katastrofi tai kaikkea mahdollista näiden ääripäiden väliltä.

Riitatapauksissa taloyhtiö on heikoilla, mikäli se ei pysty esittämään mustaa valkoisella väitteidensä tueksi. Tämän vuoksi on suositeltavaa aina käyttää suunnittelussa ja urakan valvonnassa ammattilaisia, koska he tuovat mukanaan tietyn minimivaatimus- ja vastuutason. Urakasta tulee tehdä aina myös kirjallinen sopimus.

Miksi virheitä edelleen tehdään?

Vaikka lämpöpumput ovat yleistyneet kovalla vauhdilla, ei niiden toiminnan ja mitoituksen ymmärrys ole edennyt samaa tahtia. Ymmärryksen puute on suurin syy siihen, että lämpöpumppujen kohdalla tehdään vielä melko paljon alkeellisiakin virheitä. Ymmärryksen puutetta esiintyy sekä tilaajien että urakoitsijoiden puolella ja mikä huolestuttavinta – myös osalla suunnittelijoista.

Eräs tavallisimmista puutteellisesti ymmärretyistä lämpöpumpputekniikan osa-alueista on lämpötilojen merkitys lämpöpumpun toiminnalle. Lämpöpumpun tekniset ominaisuudet rajoittavat lämmitysverkkoon menevän veden maksimilämpötilan noin +60 °C:een. Tämä on 10…30 astetta vähemmän kuin vanhojen öljylämmitteisten taloyhtiöiden lämmityspatterit tarvitsisivat pitääkseen talon lämpimänä myös kovilla pakkasilla.

Vanhoissa kohteissa joudutaankin usein myös rakennuksen lämmityspatterit termostaattiventtiileineen vaihtamaan suurempiin maalämpösaneerauksen yhteydessä. Poistoilmalämpöpumppujen tapauksessa lämpötilatasot muodostuvat harvemmin ongelmaksi, sillä lämpöpumppua käytetään vain päälämmönlähteen, esimerkiksi kaukolämmön, tukena.

Lämpöpumppujen tarvitseman sähkötehon määrän merkitys usein unohdetaan. Lämpöpumppu kasvattaa aina kiinteistön sähkötehontarvetta, oli aiempana lämmitysjärjestelmänä ollut sitten öljylämmitys tai kaukolämpö. Sähköliittymän koko tulee aina tarkastaa ja tarvittaessa suurentaa ennen urakan aloittamista. Liittymästä ja sähköteknisistä muutoksista aiheutuvat kustannukset pitää huomioida myös lämpöpumpun kannattavuus- ja takaisinmaksuaikalaskelmissa.

Vain oikein säädetty pumppu takaa lyhyen takaisinmaksuajan

Oikea mitoitus ja huolellinen asennus eivät vielä yksin riitä takaamaan luvattua energiansäästöä taloyhtiölle. Käyttöönottovaiheessa lämpöpumppu, mahdollinen lisälämmityslähde ja koko lämmitysverkosto pitää vielä säätää toimimaan optimaalisesti yhdessä, huomioiden juuri kyseisen kohteen tarpeet.

Usein säätöjä kannattaa vielä tarkistaa ensimmäisten käyttökokemusten ja saatujen mittaustulosten myötä. Hyvin säädetyillä poistoilmalämpöpumpuilla päästään tavallisesti 6…10 vuoden takaisinmaksuaikoihin suurissa rakennuksissa, maalämpöjärjestelmissä takaisinmaksuaika on voimakkaasti tapauskohtainen.

Lämmitys on yksi talon tärkeimmistä järjestelmistä, jonka vuoksi sen uudistamisen tai kunnossapidon kanssa on turha ottaa riskejä. Yksinkertaiseksi kuviteltu lämpöpumppu-urakka voi sisältää monta sudenkuoppaa, joihin voi pudota, jos käytettävissä ei ole riittävää osaamista ja ymmärrystä. Jotta vältyttäisiin ongelmilta ja virheiltä, kannattaa hankkeessa aina käyttää apuna alan asiantuntijoita.

Taulukko 1. Ennen lämpöpumppuinvestointia selvitettävät asiat:

Mikä on lämmönjakotapa asunnoissa (patterilämmitys, lattialämmitys, ilmalämmitys jne.)?
Mitkä ovat lämmitysveden meno- ja paluulämpötilat kovimpien pakkasten aikana?
Mikä on taloyhtiön sähköliittymän koko?
Mikä on nykyisen lämmitysjärjestelmän maksimilämmitysteho?
Mikä on taloyhtiön lämmitysenergian tai öljyn vuosikulutus?
Löytyykö lämpöpumpulle ja sen tarvitsemille varaajille, pumpuille ja muille tarvikkeille riittävästi tilaa taloyhtiöstä?
Mihin maalämpöpumpun tarvitsemat lämpökaivot voitaisiin mahdollisesti asentaa?
Kuinka suuria kiinteistön poistoilmavirrat ovat? (PILP)
Millaisen kaukolämmön ja lämpöpumpun yhteiskytkennän kaukolämpölaitos sallii?
Mitä lupia ja tarkastuksia kunta edellyttää lämmitysjärjestelmäsaneeraukselle?

 

Esimerkkejä pieleen menneistä hankkeista

  • Liian vähän lämpökaivoja – maalämpöpumppu käynnistettiin kesällä, kaikki kaivot olivat jäässä ennen joulua ja taloyhtiö ilman lämmitystä.
  • Tehomitoitus pielessä – ensimmäisen talven jälkeen hankittiin toinen vastaavan tehoinen maalämpöpumppu lämpökaivoineen aiemmin hankitun rinnalle.
  • Huolimaton asennus – maalämpöpumpun toisen kompressorin maadoitus oli tekemättä, jolloin kompressori ei käynyt ja kaikki lämmin käyttövesi ja iso osa lämmitysvedestä tuotettiin sähköllä.
  • Järjestelmäosaamisen puute – poistoilmalämpöpumppu oli mitoitettu tehostusvaiheen ilmavirralle, jolloin lämpöpumpusta tuli ylitehoinen, LTO-patteri jäätyi ja talon ilmanvaihto pysähtyi.
  • Järjestelmäosaamisen puute – maalämpöpumppu asennettu vanhaan +80 °C lämmitysveden vaativaan lämpöverkkoon ilman pattereiden vaihtoa, jolloin koko rakennus kylmeni pakkasilla.

 

teksti: Jani Kianta ja Markus Laine, AX-Suunnittelu Oy

Lue lisää

Katso kaikki