UUSI-SEELANTI, uusi ja trendikäs viinimaa

Uusi-Seelanti tuottaa alle 1 % maailman viineistä, mutta ne tunnetaan ja ne käyvät kaupaksi. Vieläpä hyvällä hinnalla, sillä maan viinien keskihinta on maailman korkein. Maa toimiikin hyvänä esimerkkinä viinien maailmanvalloituksesta, joka perustuu kovaan työhön, osaamiseen ja reagointikykyyn globaaleilla viinimarkkinoilla.

Uuden-Seelannin viinit ovat nuoria jopa niin kutsuttujen uuden maailman viinien joukossa. Maan ensimmäiset viiniköynnökset istutettiin vasta vuonna 1819 lähetyssaarnaajana toimineen Samuel Marsdenin toimesta. Myöhemmin 1800-luvun lopulla kroatialaiset siirtolaiset toivat mukanaan viinin valmistamiseen liittyvää osaamista ja perinteitä, jotka loivat perustan saarivaltion viiniteollisuudelle.

Suuren maailman tietoisuuteen Uuden-Seelannin viinit tulivat vasta 1980-luvulla, kun Sauvignon Blanc -rypäleestä tehdyt viinit alkoivat saada huomiota maan ulkopuolella. Sen jälkeen niiden suosio on kasvanut hämmästyttävän nopeasti ja voidaankin puhua ilmiöstä, joka on tehnyt Uuden-Seelannin viineistä hyvin muodikkaita.

Tosin vuonna 1973, kun ensimmäiset Sauvignon Blanc rypäleet istutettiin, kukaan ei osannut kuvitella siitä tulevan maan viinien supertähteä. Sattumaa menestys ei kuitenkaan ollut. Taustalla oli määrätietoinen kokeileminen, uuden opiskelu ja onnistumisen etsiminen. Pienen maan viiniteollisuuden oli istuttava erityisesti laatuviinien markkinaan, koska se ei voi kilpailla määrillä isompien tuottajamaiden kanssa.

Kuninkaasta ei ole epäselvyyttä

Tällä hetkellä Sauvignon Blanc kattaa maan viinien viennistä peräti 85 %. Uuden-Seelannin Sauvignon Blancit ovat kuivia, aromaattisia ja ennen kaikkea erittäin voimakasmakuisia. Kriittiset kommentit painottuvat siihen, että niiden maun voimallisuus peittää viinistä hienoudet ja eleganssin. Kieltämättä joitakin niistä onkin vaikea yhdistää esimerkiksi miedompien vaalealihaisten kalaruokien kanssa.

Maan suurimmalla viinialueella, eteläsaaren pohjoisosassa sijaitsevassa Malboroughissa Sauvignon Blanc on nykyään ehdoton ykköslaji. Malboroughissa ilmasto on viileä ja sen maaperä sopii hyvin aromaattisille vaaleille rypälelajikkeille. Täällä tuotettu Sauvignon Blanc on hapokasta ja sen mausta voi erottaa herukkaa, vihreää omenaa ja aromeja, joita Suomessa usein kutsutaan leikatuksi ruohoksi.

Lämpimämmän Pohjois-Saaren Sauvignon Blancit ovat kypsempiä ja aromeiltaan monimuotoisempia. Niistä voi tunnistaa melonien, nektariinin ja kiivin aromeja. Eteläsaaren Sauvignon Blancit on maailmalla tunnetumpia ja maan viinien nykyinen arvostus perustuu juuri niihin. Ne ovat yleensä parhaimmillaan nuorina, eikä niiden kellarikypsytykseen ole tarvetta.

Toinenkin tähti on nousussa

Suosiotaan ovat kasvattamassa myös Uuden-Seelannin Pinot Noirit. Ne edustavat toistaiseksi 6 % maan viinien viennistä. Pinot Noir on tarkka kasvuolosuhteistaan ja sitä pidetään hankalasti kasvatettavana rypälelajikkeena. Se vaikuttaa kuitenkin mieltyneen Uuden-Seelannin ilmastoon ja tuottaa täällä laadukasta hedelmää. Parhaat rypäleet tulevat eteläsaarelta, jonka viileämpi ilmasto on Pinot Noirille selvästi suotuisampi.

Uuden-Seelannin Pinot Noirista löytyy vahvoja punaisten marjojen aromeja, kuten kirsikkaa, vadelmaa ja mansikkaa. Sanotaan, että vanhan maailman viinien rakenne ja eleganssi kohtaavat niissä uuden maailman viinien voiman ja tiiviyden.

Vaikka Uuden-Seelannin Pinot Noir on saanut paljon arvostusta sellaisenaan, sitä viljellään paljon myös paikallisten kuohuviinien raaka-aineeksi. Täkäläiset kuohuviinit tuotetaan samppanjamenetelmällä ja niihin käytetään usein myös samppanjasta tuttuja Pinot Noir- ja Chardonnay -rypäleitä.

Paljon käyttämätöntä potentiaalia

Uuden-Seelannin viinialueet ulottuvat saarien itärantaa mukaillen yli 1200 kilometrin matkan subtrooppisesta Pohjoissaarelta maailman eteläisimmälle viinin viljelyalueelle Eteläsaaren Keski-Otagossa. Viiniköynnös viihtyy hyvin täkäläisestä lauhkeasta ilmastosta, runsaassa auringonpaisteessa ja öisin viilentävässä merituulessa.

Maassa on 11 selkeästi oman profiilin omaavaa viinien tuotantoaluetta, joiden ilmasto-olosuhteiden ja maaperien väliset erot ovat merkittäviä. Näillä alueilla voidaan tuottaa suurta kirjoa erilaisia rypälelajikkeita.

Viljelijät ovatkin hiljalleen keskittymässä niihin rypälelajikkeisiin, jotka tuottavat kullakin alueella laadukasta hedelmää ja mahdollistavat yksilöllisten laatuviinien tuotannon. Hyvin menestyneitä lajikkeita ovat mm. Pinot Gris, Gewurstraminer, Viognier ja Riesling.

Näistä seuraavaksi suosikkiehdokkaaksi voi hyvin veikata Rieslingiä, jonka suosio on maailmalla kovassa nousussa ja joka on Uuden-Seelannin neljänneksi eniten viljelty lajike. Rieslingin osuus maan koko tuotannosta on toistaiseksi vain 2 %, mutta se viihtyy erinomaisesti samankaltaisissa kasvuolosuhteissa kuin Sauvignon Blanc. Uudella-Seelannilla onkin siis hyvät lähtökohdat jatkaa maailmanvalloitustaan myös Rieslingin avulla.

Teksti Juha-Ville Mäkinen Kuvat Denise Mäkinen

Jätä kommentti

*

*