Samppanja on viineistä elegantein

 

Samppanja on monikäyttöinen viini. Se on tietysti juhlien kohokohta, mutta sopii hyvin myös aperitiiviksi ja ruokajuomaksi. Hapokkaana viininä samppanja istuu hyvin rasvaisen kalan tai mausteisen itämaisen ruoan kumppaniksi. Täyteläisemmät samppanjat eivät kavahda liharuokiakaan.

Myös useille juustoille voi valita kaveriksi sopivan samppanjan. Miedot kermaiset valkohomejuustot voi tarjota nuoren ja raikkaan samppanjan kanssa. Ikääntyneemmän ja tukevamman samppanjan kanssa tarjolle voi leikata vaikkapa parmesania.

Samppanja sopii tietysti myös seurustelujuomaksi. Mikään ei kohota tunnelmaa paremmin kuin lasi tai pari samppanjaa. Sillä voi korostaa hyvien ystävien tapaamisen merkitystä. Sillä voi mainiosti onnitella myös itseään vaikkapa kunnialla selvitystä työviikosta. Viisas herrasmies tietysti oivaltaa samppanjan merkityksen romanttisissa tapaamisissa.

Juomassa oleva hiilidioksidi edesauttaa alkoholin imeytymistä vereen ja saa juojansa nopeasti hilpeälle tuulelle. Tässä kohden on syytä muistaa vanha ranskalainen totuus, jonka mukaan kahdelle herrasmiehelle sopiva pullokoko on magnum (1,5 l). Mutta jos seuraan liittyy nainen, suositeltava koko on normaali pullo (0,75 l).

Samppanjan nauttiminen

Samppanja nautitaan viileänä. Useimmille laaduille sopivin lämpötila on 8–10 astetta. Huoneenlämpöinen pullo viilenee sopivaan lämpötilaan jääkaapissa 3–4 tunnissa ja tiukan paikan tullen pakastimessa 15–20 minuutissa.

Samppanjalle sopii parhaiten tulppaanin muotoinen lasi, jonka pesän lasi on ohutta ja väritöntä. Tällainen lasi säilyttää viinin tuoksun ja saa sen maistumaan paremmalta kuin huilumaisesta lasista nautittuna.

Samppanjalasia, kuten muitakin viinilaseja, pidetään kiinni jalasta. Tällä estetään käden aiheuttama viinin lämpiäminen ja häiritsevien kädenjälkien ilmestyminen lasin pintaan. Lasien huolellinen pesu, huuhtelu ja kuivaaminen käytön jälkeen ovat tärkeitä etenkin poreilun kannalta.

Pullon avaaminen

Samppanjapullon korkin avaaminen on syytä tehdä huolella, koska pullossa oleva 6 barin paine voi laukaista avattavan korkin ammuksen lailla. Sen nopeus heti irtoamisen jälkeen on 80 km/h, joten se voi aiheuttaa pahankin silmävamman. Oikea tekniikka ja lyhyt harjoittelu tekevät pullon avaamisesta turvallista ja jopa mukavaa.

Jäähdytä pullo tasaisesti ja tarvittaessa kuivaa se. Suuntaa pullo poispäin ihmisistä ja taivuta se reittäsi vasten noin 45 asteen kulmaan. Pidä toisen käden peukalo tukevasti korkin päällä ja kierrä auki korkkia kiinni pitävä sidelanka.

Kun lanka on avattu, ota korkista tukeva ote ja kierrä pulloa. Kiertämisen voi lopettaa, kun tunnet, että korkki alkaa liikkua. Hidasta sen jälkeen korkin liikettä ja anna pullossa olevan paineen työntää se ulos. Lopussa voit vielä hieman kallistaa korkkia, jolloin avaamisesta kuuluu vain pieni suhahdus.

Vakio, mutta ei arkinen

Samppanjaa on useita laatuja. Yleisin on ns. vakiosamppanja, jolla ei suinkaan tarkoiteta tylsää tai arkipäiväistä. Vakiosamppanjan nimitys perustuu siihen, että se pyritään pitämään vuodesta toiseen saman makuisena ja tasalaatuisena. Tämä ei ole helppoa, koska eri vuosien sadot eroavat toisistaan. Vakiosamppanja onkin sekoitus, johon käytetään kymmeniä eri vuosilta, alueilta ja rypälelajikkeista peräisin olevia viinejä.

Vakiosamppanja on samppanjatalojen yleisin ja tärkein tuote, ja sen osuus tuotannosta on usein yli 80 prosenttia. Vakiosamppanja on nykyään lähes aina kuivaa (Brut), kuten muutkin samppanjalaadut. Alun perin samppanja oli makea viini, mutta makeat versiot ovat nykyisin hyvin harvinaisia. Vakiosamppanja on valmista juotavaksi jo myyntihetkellä, mutta paranee verrattomasti jos sitä malttaa säilyttää pimeässä ja tasalämpöisessä paikassa vaikkapa vuoden.

Vuosikerrallinen on laadukas

Vuosikertasamppanjaa valmistetaan vain hyvinä satovuosina ja sen etiketissä mainitaan aina vuosi, jolloin sato on korjattu. Vuosikertasamppanja on laadukkaampaa ja maultaan runsaampaa kuin vakiosamppanja. Lisäksi se säilyy vakiosamppanjaa paremmin, koska viini on samaa vuosikertaa ja sekoituksenakin sen eri osat ikääntyvät samalla tavalla.

Vakiosamppanjaan verrattuna se on hiukan kalliimpaa. Prestige-samppanjat ovat puolestaan kaikkein laadukkaimpia samppanjoita. Niitä valmistetaan vain kaikkein parhaimpien vuosikertojen parhaista rypäleistä. Kaksi tunnetuinta tämän sarjan edustajaa ovat Dom Pérignon sekä Cristal. Turha kai mainita että nämä samppanjat ovat myös ylettömän kalliita.

Rypälelajikkeet

Samppanja on useimmiten sekoiteviini, joka valmistetaan Chardonnay-, Pinot Noir– ja Pinot Meunier -rypäleistä. Valkoinen samppanja valmistetaan pitämällä tummien rypälelajikkeiden osalta kuorikontakti erittäin lyhyenä ja estämällä näin värin siirtyminen viiniin.

Jotkut rose-samppanjat valmistetaan ns. Saignee-menetelmällä, jossa roseen väri syntyy hieman pidemmän kuorikontaktin seurauksena. Suurin osa rose samppanjasta tehdään kuitenkin sekoittamalla valkoiseen samppanjaan alueella tuotettua punaviiniä.

Samppanja on ainoa laatuviinialue Ranskassa, jossa se on sallittua. Blanc de blancs on samppanja, joka on valmistettu ainoastaan valkoisista rypäleistä ja Blanc de noirs on samppanja, jota valmistetaan vain tummista rypäleistä.

Teksti: Juha-Ville Mäkinen, kuvat Denise Mäkinen

Jätä kommentti

*

*