Vanha tehdas uudessa iskussa

Vuonna 1928 aloittanut Isku jatkaa huonekalujen valmistusta tehtaassa, jonka energiatehokkuus on päivitetty 2020-luvun tasolle.

Robotit eivät vie ihmisten työpaikkoja, ainakaan Iskun huonekalutehtaalta. Päinvastoin, useita kymmeniä prosentteja tehokkaampi Iskun Lahden tehdas aikoo palkata lisää työvoimaa. Robottien tehtävälistalle jäävät tylsät ja raskaat työt, kuten suurten levyjen siirtelyt. Ihmiset saavat tehdä mielekkäämpiä hommia.

Tärkeä osa tehtaan tehokkuutta on myös tehokas energiankäyttö. Olosuhteista ei tingitä: jatkossa huonekalujen valmistus on huomattavasti mukavampaa, pölytöntä ja hajutonta.

Mittava uudistushanke lähti liikkeelle, kun oli selvää, että vuonna 1970 valmistuneen, 55 000 neliölle levittäytyvän tehtaan tekniikka oli tullut tiensä päähän. Muutamaan kertaan laajentunut tehdaskiinteistö oli rakenteellisesti kuitenkin vielä hyvässä kunnossa.

Tehtaan sisällä kaikki uudistuu. Tuotanto on jatkossa asiakasohjattua ja optimisarjakoko laskee 300 yksiköstä yhteen kappaleeseen. Iskussa arvioidaan, että investointi- ja kehitysohjelman läpiviennin jälkeen valmistuksen tehokkuus nousee useita kymmeniä prosentteja.

Iskun kiinteistöpäällikkö Rauli Majuri korostaa, että investointi on yksi suuri kokonaisuus. Energiatehokkuuden parantaminen nivoutuu muun tehostamisen lomaan. 20 miljoonan euron investoinnista kolme miljoonaa menee talotekniikkaan.

Isku-Yhtymän talousjohtaja Asko Dahlbom sanoo, että tehtaan energialasku voidaan puolittaa uusien teknisten ratkaisujen avulla.

”Me käytimme viime vuonna yli miljoona euroa lämmitykseen, ilmanvaihtoon ja valaistukseen”, hän kertoo.

Miljoonaluokan säästöt talotekniikalla

Lahden tehtaan talotekniikan uusimishankkeen teki LeaseGreen Oy avaimet käteen -periaatteella. Yritys on luvannut hankkeen tuottavan Iskulle ainakin kahdeksan miljoonan euron säästöt elinkaaren aikana.

LeaseGreenin toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto kertoo, että elinkaari laskettiin jokaiselle toimenpiteelle erikseen. Esimerkiksi ilmanvaihdon elinkaari voi olla hyvin erilainen kuin valaistuksen. Periaatteena on noudattaa varovaisuutta ja siksi käyttöiät lasketaan hieman alakanttiin.

Talotekniikan uudistushankkeessa avaimet käteen -periaate tarkoitti sitä, että LeaseGreen toimi paitsi hankkeen suunnittelijana myös sen pääurakoitsijana. Hankkeessa suunnittelusta vastasi LeaseGreenin johtaja Essi Välimäki tiimeineen ja hankkeen toteutuksesta LeaseGreenin projektipäällikkö Jorma Kanervo.

”Käsityksemme mukaan tämä on yksi Suomen kaikkien aikojen suurimmista kiinteistötekniikan energiatehokkuusinvestoinneista, ellei jopa suurin”, Mäkipelto sanoo.

LeaseGreenin erikoisuutena on tarjota energiatehokkuushankkeisiin rahoitusta. Asiakas voi päättää, haluaako maksaa investoinnin itse vai valitseeko tietylle ajanjaksolle määrätyn kuukausimaksun. Mäkipellon mukaan kyse ei ole juridisessa mielessä leasingistä, koska asiakas saa kaikki laitteet, järjestelmät ja saamansa energiasäästön kokonaan omaan käyttöönsä.

”Pitkän maksuajan ansiosta säästöt ovat kuukausittain suuremmat kuin kuukausimaksut. Tässä hankkeessa filosofiana oli, että tehtaan laitteet olivat elinkaarensa päässä ja ne piti joka tapauksessa uusia. Nyt saavutetuilla säästöillä saadaan tekniikka uusittua. Menettely mahdollistaa sen, ettei talotekniikka olekaan korjaustarvelistan takarivillä”, Mäkipelto sanoo.

Majurin mukaan rahoitusmalli teki hankkeeseen ryhtymisestä helpompaa.

”Olisihan se ollut paljon isompi päätös, jos olisi jouduttu koko summan edestä investoimaan itse. Kyllä se olisi ollut ihan toisenlaisen harkinnan paikka.”

Pöly hallintaan

Dahlbomin mukaan tuotantotavan uudistus tarkoittaa, että aiemmin yhtenä suurena taloteknisenä kokonaisuutena toiminut rakennus jaetaan jatkossa osastoihin. Näiden lämmitystä ja ilmanvaihtoa voidaan ohjata toisistaan erillään. Jatkossa tehtaalla on kuusi erillistä seinin rajattua tilaa, joista kukin on tasapainotettu omana kokonaisuutenaan.

Uudistetussa tehtaassa ilmamäärät ovat tasapainossa ja ilmanvaihtokoneilla huolehditaan vain riittävästä ilmanvaihdosta ja sisäilman laadusta. Tuotantotiloissa on nykyään 19 tulokonetta, joista isoimmat ovat ilmamääriltään 16,6 m³/s koneita ja pienin 1,8 m³/s. Uusittuja poistopuhaltimia on kaksi ja huippuimureita 23 kappaletta.

Aivan kaikkea ei tarvinnut laittaa uusiksi. Vanhat ilmanvaihtokanavat ovat pääosin hyvässä kunnossa ja tarkoituksenmukaisia, joten ne voitiin hyödyntää, kun ne oli ensin puhdistettu.

Myös kiinteistöautomaatio uudistettiin ja valaistus vaihdettiin led-tekniikkaan.

Iskun tehtaan tärkeimpiä prosesseja ovat levymäisten tuotteiden, tuolien ja verhoiltujen tuotteiden valmistus. ”Eniten haastetta talotekniikalle tarjoaa levymäisten tuotteiden valmistus, koska siinä muodostuu paljon purua”, Majuri kertoo.

Kaikkein olennaisin energiansäästökohde tehtaassa olikin purunpoisto. Viime vuoteen asti suurin osa poistoilmasta poistui rakennuksesta samaa kyytiä purun kanssa. Samalla hukattiin valtava määrä lämpöenergiaa.

Vanhan purunpoistojärjestelmän takia tehtaan tuotantoalue oli ennen voimakkaasti alipaineinen, koska se ei palauttanut ilmaa takaisin tilaan. Tulopuhaltimien ilmamäärät eivät riittäneet kattamaan poistuvaa ilmamäärää.

”Purunpoiston osalta kohteeseen etsittiin elinkaaritehokkuuden kannalta optimaalinen ratkaisu. Vertailu tehtiin kansainvälisellä tasolla. Loppujen lopuksi päädyttiin kotimaisen Penope Oy:n edustamaan ratkaisuun”, Mäkipelto kertoo.

Jatkossa purupitoinen ilma imetään puhdistuslaitteelle, joka johtaa puhdistetun lämpimän ilman takaisin rakennukseen ja purut pakkautuvat suuriin kontteihin. Täydet kontit kuljetetaan paikalliselle energialaitokselle, missä purua käytetään kaukolämmön tuotantoon.

Vaiheittain valmiiksi

Iskun tehtaan talotekniikka ei suinkaan tule kertalaakista kuntoon. Ensimmäiseen vaiheeseen on rajattu toiminnan ja tuotannon kannalta tärkeimmät korjaukset.

”Ensimmäisessä vaiheessa lähdettiin liikkeelle siitä, miten minimoida kiinteistön energiankäyttö. Seuraavassa vaiheessa mietitään, miten energia kannattaa tuottaa”, Mäkipelto kertoo.

”Silloin harkitaan erilaisia pumpputekniikoita ja aurinkoteknologiaa. Kaukolämpö varmasti säilyy yhtenä teknisenä ratkaisuna. Todennäköisimpiä ovat erilaisten ratkaisujen kombinaatiot.”

Tulevaisuuden asialistalle on lisätty myös rakennuksen vaipan tiiviyteen kohdistuvat korjaukset ja viilennysasiat. Lahdessa ei juuri ole kaukokylmää tarjolla. Tällä hetkellä lähinnä toimistotiloja jäähdytetään perinteiseen tapaan tuloilman jäähdytyskoneilla. Mäkipelto uskoo, että vesi-ilma-lämpöpumpputekniikasta voisi löytyä Iskulle sopiva ratkaisu.

Kaikki mahdolliset energiavaihtoehdot kartoitetaan tarkkaan. Esimerkiksi aurinkoenergian kannalta olennaista on, että tehtaalla on todella runsaasti kattopinta-alaa.

Hankkeessa on otettu myös huomioon, että tulevaisuudessa tehtaan tiloissa voi olla hyvin erilaista toimintaa kuin nykyään. Siksi yksi avainsanoista on ollut muuntojoustavuus. ”Kiinteistöön voi tarpeen mukaan jatkossa rakentaa huomattavasti pienempiä tiloja kuin siellä tällä hetkellä on. Järjestelmä taipuu moninaisempiin tilanteisiin kuin ennen”, Mäkipelto sanoo.

teksti ja kuvat Minna Kärkkäinen