Uusi nimi, pitkät perinteet

Ennen pitkälti toistakymmentä metriä pitkä ilmanvaihtokone vei talotekniikkalaboratorion tilan kokonaan. Nyt samaa virkaa hoitaa kone, joka on kooltaan kolmanneksen vanhasta. Säästynyt tila on otettu opetuskäyttöön tavalla, josta XAMKin henkilökunta ja opiskelijat voivat syystäkin olla ylpeitä.

Ryhmätyötilan vierustoille on ripoteltu kirkkaan vihreitä säkkituoleja rennompaa työskentelyä varten. Kannettavat tietokoneet, pöydät ja tuolit liikkuvat opiskelijoiden tarpeen mukaan.

Tilasta aukeaa näkymä tupakeittiöön, joka on kuin mikä tahansa moderni keittiö, paitsi että siellä on useita lämpöpumppuja, kolme liesituuletinta ja lattialämmityksen putket näkyvissä.

XAMKin opetuslaboratorion idea on tuoda koko pientalon talotekninen järjestelmä testattavaksi, näprättäväksi ja mitattavaksi. Tämän huippumodernin talon tekniikka edustaa uusinta mallistoa ja koko paketti on yhdistetty kiinteistöautomaatioon, jonka avulla kaikkea voidaan mitata ja säätää.

Tupakeittiön takana olevissa tiloissa voi tutkia esimerkiksi ilmanvaihtokoneen sielunmaisemaa, kylpyhuoneita, vesi- ja viemärijärjestelmiä, lämmitystä ja lämmöntalteenottoa. Järjestelmiä voi tutkia kokonaisuutena tai komponentti kerrallaan. Tiloista löytyy äänieristetty huone, ja ilmanvaihtoa voi tutkia huoneessa, jonka ikkunan taakse voidaan synnyttää talvinen pakkaspäivä.

Tavallisen omakotitalon asukas voisi närkästyä joka nurkasta pilkottavasta tekniikasta, mutta talotekniikkalaboratoriossa näkyväksi tehty tekniikka on homman ydin.

Talotekniikan koulutusvastaava Taru Potinkara kertoo, että laboratoriotilojen toteutukseen saatiin EU:n hankerahaa, mutta ne ovat myös mitä suurimmissa määrin tulosta hedelmällisestä yhteistyöstä alan yritysten kanssa, jotka ovat tuoneet tiloihin uusimpia laitteitaan.

”Meille yhteistyö oppilaitosten kanssa todella tärkeää. Emme ole pelkästään panostaneet yhteistyöprojekteihin, vaan myös saaneet niistä valtavasti”, sanoo laboratoriohankkeeseen osallistuneen Suomen Talotekniikka STT-Yhtiöt Oy:n tekninen johtaja Jukka Kalliojärvi.

Laboratoriotilat on tarkoitettu opetuksen ohella esimerkiksi opinnäytetöiden tekemiseen ja yritysten tutkimushankkeisiin, joissa lähtökohtaisesti tutkimusta tekevät opiskelijat.

Wasencon toimitusjohtaja Jouni Helppolainen poistaa teippejä tuliterän Ecowec-hybridivaihtimen kyljestä. Vaihdin on tulossa tutkittavaksi opinnäytetyötä varten.
Laboratoriotiloihin kuuluvassa keittiössä voi kokeilla erilaisia liesituulettimia, kertoo koulutusvastaava Taru Potinkara.

 

Tässä eristetyssä huoneessa voi kokeilla erilaisia ilmanvaihtoratkaisuja ja suorittaa vaikkapa savukokeita. Ikkunan taa saadaan aikaan pakkanen. Mikkelin kampuksen yhteydessä toimitilojaan pitävä Jeven on tuonut tutkittavaksi huuvan.
Laboratoriossa tulevat tutuiksi erilaiset lämmönjakotavat.

Vankka perusta

Laboratoriotilat avattiin juhlallisin menoin ystävänpäivänä 2017.

”Tekniikka tuppaa muuttumaan koko ajan, ja siksi voin sanoa, että tällainen labra ei ole koskaan valmis. Projekti tulee jatkumaan niin kauan, kuin labrat ovat olemassa – siitä pitävät huolen esimerkiksi koko ajan kehittyvät energia- ja viihtyisyysvaatimukset. Kaikki meillä opintonsa aloittavat opiskelijat tulevat pitämään lähes nollaenergiarakentamista minimitasona rakentamiselle”, toteaa koulutusjohtaja Mika Ruponen avajaisissa pitämässään puheessa.

Mikkelissä on opetettu talotekniikkaa jo yli 50 vuoden ajan. Tähän saakka nykyisen kaltaista insinööritutkintoa opiskelevista puolet on tullut lukioista. Jostain syystä viime syksynä peräti 90 prosenttia uusista opiskelijoista tuli ammatillisesta koulutuksesta.

Mikkeliin on rakentunut vahva perusosaamisen ajatus. XAMKista valmistuu perusjärjestelmät osavia ihmisiä esimerkiksi suunnittelutoimistoihin. Potinkaran mukaan valmistuvien vahvinta osaamisaluetta ovat suunnittelu- ja mitoitusosaaminen. Opetuksesta pitää huolen kokenut kaarti opettajia.

”Meillä on oltava vahva oma henkilökunta ja kaikki LVI-alan opetus omissa käsissämme. Mikkelissä koulutusta ei voi rakentaa sen varaan, että joka kurssille saadaan vieraileva luennoija.”

Potinkara kertoo, että talotekniikan opiskelijat työllistyvät todella hyvin.

”Meillä toppuutellaan neljännen vuoden opiskelijoita, että tekisivät opinnot loppuun ja sitten vasta menisivät vakituisiin töihin.”

Projekteja ja kaksoistutkintoja

Yritysten kanssa tehtävä yhteistyö näkyy kaikessa. Tästä malliesimerkkejä ovat yrityslähtöiset opinnäytetyöt ja projektitoimisto, jossa opiskelijat pääsevät tekemään aivan oikeita käytännön töitä, eli projekteja asiakkaille.

Viime vuonna Projektitoimiston opiskelijat tekivät esimerkiksi korjausvelkaselvityksen, ilmanvaihdon tarkastusmittaukset ja kanavien nuohouksen tarveselvityksen sekä aurinkolämmön taloudellisuuden tarkastelua.

Mikkelissä nähdään myös kansainvälisiä opiskelijoita, sillä XAMK tarjoaa ulkomaisissa korkeakouluissa opiskeleville kaksoistutkintokoulutusta: opiskelija saa varsinaisen tutkintotodistuksensa ohella myös suomalaiset insinöörin paperit. Suurin osa kaksoistutkintoon tähtäävistä opiskelijoista tulee Venäjältä.

XAMKin talotekniikan laboratoriotilat avattiin juhlallisesti ystävänpäivänä 2017.

Projektit ovat parasta

Toisen vuoden opiskelijat Annu Vastela ja Karri Saarinen ovat tyytyväisiä uusiin laboratorio- ja ryhmätyöskentelytiloihin. Molemmat päätyivät opiskelemaan talotekniikka, koska ovat kiinnostuneita luonnontieteistä ja tekniikasta. Oli myös tärkeä kriteeri, että alalla on töitä.

”Isäni on LVI-insinööri. Hän vähän varoitteli alasta, koska yksityisyrittäjänä hän on saanut kokea käytännössä, miten tiukasti rakennusala on kytköksissä talouteen. Mutta en olisi välittänyt esimerkiksi naisvaltaisista aloista ja tekniikka kiinnostaa hirveästi”, Vastela kertoo.

Karri Saarisen ja Annu Vastelan mielestä uusissa tiloissa on mukava opiskella.Karri Saarisen ja Annu Vastelan mielestä uusissa tiloissa on mukava opiskella.

Saarinen kehuu opetuksen tasoa ja luokkansa ryhmähenkeä. Parasta koulutuksessa on ollut projektitoimisto.

”Projektitoimistossa olen päässyt tekemään ihan kaikkea sitä, mitä tässä on nyt 1,5 vuoden ajan opiskeltu. On kivaa päästä laittamaan taitojaan käytäntöön ja kokeilla työelämäfiilistä” Saarinen sanoo.

Vastelan suosikki on projektitoimiston ohella ollut termofysiikan kurssi. Kymmenen vuoden päästä hän toivoisi työskentelevänsä ulkomailla.

”Jatkan opintoja tämän jälkeen, minua kiinnostavat energiatehokkuus, lämmitysmuodot ja ympäristöystävällisyys.”

XAMKissa on tyypillisesti yhtä 40 oppilaan vuosikurssia kohden 1–3 naista. Vastela toivookin alalle lisää naisia.

Opiskelijaelämä XAMKin Mikkelin kampuksella on vilkasta. Ystävänpäivän kunniaksi ruokala on koristeltu vaaleanpunaisilla ilmapalloilla. Tänä keväänä täällä pidetään insinööriopiskelijapäivät, eli IOP. Keväällä luvassa on myös Hallituskadun apro, ja syksyisin järjestetään Tursajaiset.

Vilkasta opiskelijaelämää. Suuri kampus tarjoaa paljon yhteistä tekemistä opiskelijoille. Ruokala koristeltiin ystävänpäivän kunniaksi hempeillä väreillä.
Talotekniikkaa opiskellaan kampuksen A-rakennuksessa.

 

XAMK

  • Lausutaan [ksamk].
  • 9000 opiskelijan uusi ammattikorkeakoulu syntyi vuoden vaihteessa 2017, kun Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulut yhdistyivät. Kampuksia on Mikkelissä (3700 opiskelijaa) Kouvolassa (1900), Savonlinnassa (800) ja Kotkassa (2600).
  • XAMK haluaa olla digitaalisen oppimisen, yrittäjyyden ja Venäjä-yhteistyön edelläkävijä.

Talotekniikan koulutusohjelma (240 op)

  • Tutkinto: Insinööri (AMK).
  • Aloituspaikkoja 40 (hakijoita paikkaa kohden reilut 2).
  • Talotekniikan koulutus alkoi jo 1960-luvulla teknikkokoulutukena, vuodesta 1977 alkaen koulutettiin opistoinsinöörejä ja 1990-luvulta lähtien ammattikorkeakouluinsinöörejä.
  • 2 yliopettajaa, 8 lehtoria ja laboratorioinsinööri.

YAMK-koulutusohjelma (60 op)

  • Joka toinen vuosi alkavaan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen valitaan 20 opiskelijaa.
  • Aiemmista vuosista poiketen koulutusohjelma on jatkossa suuntautunut puhtaasti talotekniikkaan.

PÄÄKUVA: Suuri kampus. XAMKin Mikkelin kampuksen vanhimmat osat ovat 1800-luvulla rakennettuja kasarmirakennuksia. Uusimmat rakennukset ovat 2000-luvun alusta.

Teksti ja kuvat Minna Kärkkäinen

Jätä kommentti

*

*