Tuhannen taalan paikka

Monella eri mittarilla mitaten Suomi on lamassa, vain sen syvyydestä on hiukan erimielisyyttä. Valtiovallan taholta asiaan ei ole selvästikään tulossa muutosta ennen vaaleja – jos silloinkaan. Vie oman aikansa, että muiden maiden taloudet kääntyvät parempaan suuntaan ja alkavat tuoda valoa myös Suomen talouden alhoon.
Tätä ennen voimme joko jäädä surkuttelemaan maailman tilaa, tai sitten pyrimme itse aktiivisesti vaikuttamaan asioihin. Marraskuun alussa Rakennusten energiaseminaarissa puhunut professori Seppo Junnila muistutti, että käytössä olevien rakennusten energialasku on vuosittain arvoltaan suurempi kuin uudisrakentaminen arvo. Tässä on jo sellaisenaan markkina, jonka luulisi kiinnostavan.
Energiatehokkuushankkeissa onkin saatu laajalti erinomaisia tuloksia. Laskutavoista riippuen monet hankkeet ovat myös puhtaasti taloudellisin perustein erittäin kannattavia. Usein säästö alkaa välittömästi, ja tiukimmankin ekonomistin laskelmissa tuotot ylittävät joka tapauksessa pankkien tarjoaman tuoton. Kovin kaukaa ei tarvitse hakea esimerkkejä, joissa jopa tiukasti pelkkää takaisinmaksuaikaa tuijottamalla moni investointi näyttäytyy kannattavana.
Juuri käynnistynyt Finsolar-hanke avaa uusia polkuja aurinkoenergian hyödyntämiseen. Kun aurinkopaneelien ja -keräinten hinnat ovat tulleet tarpeeksi alas, ei aurinkoon sijoittavan tarvitse olla pelkästään idealisti. Riittää, että omistaa taskulaskimen. Hankkeen perusteluissa on havaittu, että kysyntä ylittää jo nyt tarjonnan monella sektorilla, mutta eri tuotannontekijät ja osaaminen eivät aina kohtaa. Myös suunnittelijat ja arkkitehdit vierastavat auringonpaistetta.
Joskus emme täysin pysty edes etukäteen kartoittamaan omia mahdollisuuksiamme, kuten Helsingin Energialle kävi heidän lähtiessä rakentamaan Suomen tähän asti suurinta aurinkovoimalaa Suvilahteen. Uuden voimalan nimikkopaneelit myytiin loppuun muutamassa päivässä ja tämän innoittamana on jo seuraavan hankkeen suunnittelu pistetty käyntiin.
Meiltä löytyy siis vankkaa osaamista, tahtoa ja selvästi jopa rahaa järkeviin investointeihin. Kun hyvin selkeästi voidaan osoittaa, että energiansäästö on kannattavaa ja energiatuotannon monimuotoisuuden lisääminen parantaa usein myös toimitusvarmuutta, niin miksei asialle voisi tehdä jotakin? Mielestäni tässä jos missä on koko toimialallamme tuhannen taalan paikka.
Heikki Heikkonen
päätoimittaja

Jätä kommentti

*

*