Tietomallinnusta ei hyödynnetä tarpeeksi

Tilaajat eivät hevin hyväksy määräluetteloiden toimittamista urakkalaskentaan. Toisinkin voisi olla. Silloin urakoiden hinnoista saataisiin tarkempia ja rahaa sekä aikaa säästyisi.

Urakoitsijoiden, suunnittelijoiden sekä tilaajien ja rakennuttajien henkilökohtaisia mielipiteitä talotekniikan tietomallinnuksen tilasta Suomessa kartoitettiin syksyllä buildingSMART Finlandin Talotekniikkakyselyllä.

Henkilötasolla koetaan, että tietomallinnuksesta on apua ja hyötyä työssä.

”Hienoa, että ollaan mallinnuksen kanssa tässä pisteessä. Siitä on tosin puhuttu jo yli 10 vuotta. Onko toista alaa, jossa asiat etenevät näin hitaasti?”, kommentoi eräs vastaaja.

BuildSmart3

Kysyttäessä onko Suomessa tekninen osaamistaso riittävä tietomallinnuksen käytölle, saatiin ristiriitaisia vastauksia. Suunnittelijoiden mukaan osaamista löytyy, mutta tilaajat ja urakoitsijat ovat huomattavasti skeptisempiä.

Varsinkin mallinnusten tarkkuustaso saa osakseen kritiikkiä urakoitsijoilta.

”Mallit pitäisi olla suunniteltu siten, etteivät esimerkiksi iv ja lv törmäile keskenään. Usein saa selitykseksi että (ongelma) johtuu ohjelmasta. Urakoitsijaa ei kiinnosta mistä se johtuu, vaan sen pitäisi toimia”, kommentoi eräs urakoitsija.

Toisaalta buildingSMART Finland Talotekniikkatoimialaryhmän puheenjohtaja Tero Järvinen sanoo, ettei aivan millintarkkaan mallinnukseen voida lähteä.

”Lopputuloksena ei pitäisi odottaa täysin törmäysvapaata mallia. Suunnittelijalla menee nykyisin liikaa aikaa hiplata asennettavissa olevia törmäyskohtia millilleen oikeaan kohtaan vain että saataisiin kaikki törmäykset pois”, kommentoidaan avoimissa vastauksissa.

Yhteistyötä. buildingSMART Finland Talotekniikkatoimialaryhmän puheenjohtaja Tero Järvinen toivoo, että rakennushankkeisiin osallistuvat tekisivät paljon nykyistä enemmän aitoa yhteistyötä.
Yhteistyötä. buildingSMART Finland Talotekniikkatoimialaryhmän puheenjohtaja Tero Järvinen toivoo, että rakennushankkeisiin osallistuvat tekisivät paljon nykyistä enemmän aitoa yhteistyötä.

”Suomi on tippunut tietomallintamisen kärkijoukoista”

Kyselyn perusteella tietomallinnukselle olisi luotava yhteisiä toimintamalleja, jotka parantaisivat kiinteistöjen taloteknisen suunnittelun, toteutuksen ja ylläpidon kokonaisuutta. Ongelma ei ole niinkään softapuolessa, vaan hiomista vaativat erityisesti prosessit. Tätä mieltä oli 79 prosenttia vastaajista.

Yhteistyössä eri alojen kesken ongelmia ilmenee jatkuvasti. Onko mielekästä, että sama kohde suunnitellaan kolmeen eri otteeseen? Vastaajien mielestä prosessien tulee mahdollistaa todellinen yhteistyö eri toimijoiden, kuten rakenne-, arkkitehti-, LVI- ja sähkösuunnittelusta vastaavien tahojen välillä.

”Olisi tarjottava selkeä toimintamalli, kuinka tietomallinnushanke viedään läpi onnistuneesti suunnitteluvaihe kerrallaan suunnitteluosapuoli kohtaisesti. Vastuualueiden ja velvollisuuksien selkeä rajaaminen hankkeessa mukana olevien kesken jouduttaisi hankkeen läpiviemistä”, kirjoittaa eräs vastaaja.

”Suomi on tippunut tietomallintamisen kärkijoukoista viimeisen viiden vuoden aikana”, Järvinen toteaa.

”Emme ole pystyneet hyödyntämään jo 15 vuotta käytössä olleita mahdollisuuksia rakennushankkeiden prosessien uusimisessa. Toimimme edelleen samantyyppisillä toimintamalleilla kuten on toimittu viimeisen 30 vuoden aikana. Ei kannata ihmetellä, miksi rakennusalan tuottavuus on pohjamudissa verrattuna muihin toimialoihin.”

Järvisen mielestä nyt pitäisi unohtaa termi tietomallintaminen, se tuntuu vain sotkevan yksinkertaisia asioita. Rakennushankkeessa mukana olevien tarkoitus on tehdä rakennusten käyttäjille heidän toimintaansa parhaiten soveltuvia sisäympäristöjä, huomioiden elinkaari- ja arkkitehtoniset näkökulmat.

”Parhaiten onnistumme tässä tehtävässä toimimalla yhteistyössä, unohtaen osaoptimoinnin ja käyttäen nykyaikaisia tekniikoita niille soveltuvilla prosesseilla. Näitä toimintoja kutsutaan normaalisti esimerkiksi suunnitteluksi, rakentamiseksi, valvonnaksi. Meillä ei voi olla tietomallipohjaista suunnittelua – on vain suunnittelua.”

Vuonna 2012 buildingSMART Finland julkaisi Yleiset tietomallivaatimukset (YTV 2012). Kun uudessa kyselyssä kysyttiin, ovatko YTV-vaatimukset tuttuja, yli 45 prosenttia vastasi että eivät ole.

Yli puolet Suomen tietomallinnuksesta tehdään pääkaupunkiseudulla. Yli 100 hengen toimistoissa tehdään 67 prosenttia tietomallinnuksesta.

Urakkalaskentaan tarkkuutta

urakkalaskenta

Kyselyn perusteella prosessikuvauksen jalkauttamiseen tulee erityisesti panostaa, koska kyselyn perusteella tilaajat eivät hyväksy ollenkaan tai hyväksyvät vain harvoin määräluetteloiden toimittamisen urakkalaskentaan.

”Vaikka määräluettelo on olemassa, tilaaja ei anna sitä urakoitsijalle. Ja silti tilaaja tilaa kohteen tietomallinnettavaksi. Miksi tilata kohde mallinnettuna, jos ei halua ottaa hyötyjä siitä irti? Minulla ei mene ihan jakeluun” Tero Järvinen sanoo.

Talotekniikkatoimialaryhmä katsoo tämän johtuvan vastuukysymyksistä. Juridiikan, riskienhallinnan sekä vastuukysymysten osalta ryhmä toivoo tilaajien aktiivista otetta sopimusasiakirjojen mahdolliseen päivitystarpeeseen.

Talotekniikkamääräluetteloiden käytöllä saadaan yhdenmukaiset tarjoukset sekä pienemmät kustannukset, sillä urakoitsijan työmäärä voi olla jopa 20 kertaa pienempi toimittaessa määräluetteloiden ja digitaalisen materiaalin avulla.

Toimitilarakentamisen TATE-laskennan kustannukset eri lähteistä arvioituna ovat 5–8 M€ vuodessa. Jos urakkaa laskee kahdeksan eri yritystä, ovat laskentakustannukset vuodessa kymmenien miljoonien eurojen luokkaa. Urakoitsija saa tehdäkseen keskimäärin 20 prosenttia laskemistaan hankkeista, joten kansantaloudellinen säästöpotentiaali on ilmeinen.

Kun urakoitsijat voivat keskittyä tuotteiden hankintaan rutiininomaisten lukumäärä- ja pituusmittausten sijaan, näkyy se myös tilaajalla urakkahinnan pienentymisenä ja tarkentumisena.

Järvinen arvioi, että toimitilojen taloteknisen urakkalaskennan kokonaiskustannus vuosittain on noin 40–64 miljoonaa euroa. Tästä säästöpotentiaali on 32–51 miljoonaa euroa.

Uudet ohjeistukset aloittavat toimintamallien luomisen

Prosessikuvauksia noudattaen jokainen osapuoli voi olla mukana nykyaikaisessa rakennushankkeessa – pelkästään TATE-tekniikan määräluetteloiden käyttö toimitilarakentamisessa tuo arviolta 50M€ vuosisäästön tilaajille.

RT 10-11210, LVI 03-10569, Talotekninen suunnittelu. Määrälaskennan prosessiohje
Ohjeistuksessa kuvataan ne laskentamateriaalit, joiden avulla talotekniikan urakkalaskenta voidaan suorittaa laadukkaammin, yksinkertaisemmin ja nopeammin. Ohjeiden avulla pyritään siihen, että suunnittelijalla olisi tiedossa, mitä materiaalia tulee tuottaa, kun suunnittelutilauksessa on pyydetty toimittamaan määräluettelot urakkalaskentaan. Näin urakoitsijat voivat keskittyä tarkemmin tarjoussisällön laadintaan ja kilpailuttamiseen, eikä heidän tarvitse uhrata aikaa kappalemäärien ja pituuksien laskemiseen piirustuksista. Määräluettelot ja digitaalinen materiaali parantavat urakkalaskennan tarkkuutta sekä tasapuolistavat tarjoussisältöjä tilaajien näkökulmasta.

RT 10-11211, LVI 03-10570, Talotekninen suunnittelu. Talotekniikan vaatimuksia mallinnukselle
Ohje on täydentävä liite julkaisusarjan Yleiset tietomallivaatimukset 2012 osiin 1. Yleinen osio ja 4. Talotekninen suunnittelu. Ohje on tarkoitettu arkkitehti-, talotekniikka- ja rakennesuunnittelijoille avuksi keskenään yhteensopivien mallien tuottamiseen. Alkuperäisen ohjeen on laatinut SKOL ry:n Talotekniikkatoimialaryhmä ja sen ylläpidosta ja sisällöstä vastaa buildingSMART Finland.

Tilaajaohjeet täydentävät liitteinä YTV2012-vaatimuksia

Suomalainen rakennusteollisuus on aina kehittynyt laaja-alaisen yhteistyön kautta. Alan yhdessä luomat menettelyt, ohjeet ja työkalut ovat vieneet alaa voimakkaasti eteenpäin. Rakennusalan tietotekniikan hyödyntämisessä Suomi on ollut edelläkävijä muun muassa edellä mainitun asian johdosta. Vuonna 2012 julkaistu YTV-ohjeistuksen laaja käyttöönotto rakennusalalla on vienyt rakennushankkeiden tietomallinnuksen hyödyntämismahdollisuuksia eteenpäin. YTV:n ansiot on tunnustettu laajasti myös kansainvälisesti, ja sitä on käännetty useille kielille, esimerkiksi espanjaksi.

BuildingSMART Finlandin Tilaajaryhmä on laatinut nyt julkaistavat tilaajaohjeet yhteistyössä suurten julkisten tilaajien ja rakennusliikkeiden ryhmässä. Ohjeet ovat osa ns. tilaajan työkalupakkia, jonka avulla onnistuneen tietomallia hyödyntävän hankkeen tilaaminen ja johtaminen pyritään tekemään helpoksi. Tilaajaryhmän työ jatkuu aiheen parissa. Nyt julkaistavat ohjeet täydentävät YTV2012 ohjeita. Ne pitävät sisällään arkkitehdin ja rakennesuunnittelun mallinnusohjeet sekä IFC-tiedoston sisältömäärittelyt rakennusosittain.

”Ohjeet on tarkoitettu käytettäväksi tilaajalähtöisissä hankkeissa yhdenmukaistamaan ja helpottamaan tietomallia hyödyntävien kohteiden kilpailuttamista. Ne helpottavat tilaajan, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden yhteistyötä tietomallihankkeissa suunnittelijavalinnasta rakentamiseen ja ylläpitoon asti tukemalla yhdenmukaisia parhaita käytäntöjä”, sanoo Ari Törrönen, tilaajaryhmän puheenjohtaja.

RT 10-11208, LVI 03-10567, Arkkitehtisuunnittelu. Tilaajan ohje. Mallinnustarkkuus
Tämä on täydentävä liite julkaisusarjan Yleiset tietomallivaatimukset 2012 osaan 3. Arkkitehtisuunnittelu. Ohjeeseen on koottu arkkitehtisuunnitelmien mallinnustapaa ja -tarkkuutta käsitteleviä ohjeita hankintoja palvelevaan suunnitteluvaiheeseen. Ohjeen on laatinut ja sisällöstä vastaa BuildingSMART Finlandin Tilaajaryhmä.

RT 10-11209, LVI 03-10568, Rakennesuunnittelu. Tilaajan ohje. Mallinnustarkkuus
Tämä on täydentävä liite julkaisusarjan Yleiset tietomallivaatimukset 2012 osaan 5. Rakennesuunnittelu. Tähän ohjeeseen on koottu rakennesuunnitelmien mallinnustapaa ja -tarkkuutta käsittelevät ohjeet hankintoja palvelevaan suunnitteluvaiheeseen. Ohjeen on laatinut ja sisällöstä vastaa BuildingSMART Finlandin Tilaajaryhmä.

BuildingSMART Finland = Rakennustietosäätiön alaisuudessa toimiva puolueeton, suomalaisten kiinteistö- ja infra-alan omistajien ja palveluntuottajien muodostama yhteistyöfoorumi. Mukana toiminnassa ovat omistajien lisäksi laajasti suunnittelijat, urakoitsijat, ohjelmistotalot, yliopistot ja oppilaitokset sekä muut rakennusalan yritykset. Toiminnan tavoitteena on tieto- ja kaupunkimallinnuksen edistäminen Suomessa.

teksti Minna Kärkkäinen, kuvat Minna Kärkkäinen ja buildingSMART Finland

 

Lue lisää

Katso kaikki