Suunnittelijapula pahenee

Suunnittelu- ja konsultointiala on kasvanut jo usean vuoden ajan voimakkaasti, ja myös tulevaisuuden näkymät ovat positiiviset. Ala työllistää eniten tekniikan ja liikenteen koulutusaloilta korkeakoulutettuja asiantuntijoita. Suunnittelu- ja konsultointialan menestys on sidoksissa osaavaan työvoimaan, josta on useilla päätoimialoilla jo nyt vajausta. Eläkkeelle vuosittain jäävien työntekijöiden määrä kasvaa jatkuvasti lähivuosina. Kasvava eläköityminen yhdessä toimialan kasvun kanssa syventää osaajavajetta merkittävästi.

Asia selviää suunnittelu- ja konsultointialan toimialajärjestö SKOLin tekemästä selvityksestä, jossa kartoitettiin toimialan menestyksen kannalta viiden keskeisen opintoalan korkeakoulutuksen tutkintomääriä sekä työvoiman kysyntää vuosina 2017-2025 hitaan ja nopean kasvun skenaarioissa. Selvityksessä tarkasteltiin arkkitehtuurin ja rakentamisen, kone-, metalli- ja energiatekniikan, sähkö- ja automaatiotekniikan, prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikan sekä ajoneuvo- ja kuljetustekniikan opintoaloja.

Hitaan kasvun skenaariossa vajetta syntyy vuosittain keskimäärin 1000 osaajan verran. Nopeassa kasvussa vajaus olisi peräti 1600 osaajaa vuodessa. Osaajavajetta syntyy kokonaisuudessaan vähintään 9000 korkeakoulutetun verran vuosina 2017-2025. Tulosten perusteella nykyisillä aloituspaikkamäärillä valmistuvien määrä jää huomattavasti alan todellista työllistämispotentiaalia pienemmäksi.

”Tarve tekniikan ja liikenteen korkeakoulutettujen määrän lisäämiselle on ilmeinen. Lisätarve on niin mittava, ettei sitä voida täyttää ainoastaan aloittaneiden määrän lisäämisellä. Kovin suureen lisäykseen ei edes riitä Suomessa tällä hetkellä soveltuvia aloittajia eli pitkän matematiikan kirjoittajia”, SKOLin toimitusjohtaja Matti Mannonen kommentoi. Työvoiman huono saatavuus asettaa haasteita jopa maltillisen kasvun tilanteessa.

Yritykset toivovat pikaisia toimia osaajapulan korjaamiseksi

Kyselytutkimuksen perusteella tuntuvaa vajetta vastavalmistuneista työnhakijoista on jo nyt muun muassa rakennetekniikassa, LVI-tekniikassa, geotekniikassa, rakennuttamisessa ja kiinteistöjohtamisessa sekä sähkö-, tele- ja turvatekniikassa. Erityisesti vaje arkkitehtuurin ja rakentamisen opintoalan korkeakoulutetuista on muodostumassa kriittiseksi.

”Suunnittelu- ja konsultointiala muuttuu nopeasti. Alan muutos tulee huomioida myös opetussisällöissä, tutkimuksessa ja yritysten sekä oppilaitosten välisessä yhteistyössä. Yrityksissä on paljon tietotaitoa, jonka avulla esimerkiksi koulutuksellisia sisältöjä voitaisiin kehittää”, Ramboll Finlandin toimitusjohtaja Kari Onniselkä pohtii.

”Tulevaisuudessa työntekijöiltä vaaditaan nykyistä laajempaa ymmärrystä myös oman erikoisalan ulkopuolelta, tehokkaampaa yhteistyötä eri tekniikan osa-alueiden kesken ja käyttäjien huomioimista. Muuntautumiskyky ja kokonaisuuksien johtaminen korostuvat entisestään ja esimerkiksi muuntokoulutusmuodot voisivat olla osa ratkaisua kasvavaan osaajapulaan”, Sweco PM:n Maija Jokela kommentoi.

Suunnittelu- ja konsultointiala kansainvälistyy kovaa vauhtia. ”Suurempi osa työstä on mahdollista ja pitääkin tehdä yritysten tytär- ja yhteistyöyrityksissä Suomen ulkopuolella. Meidän tulee rekrytoida lisää ulkomaalaisia huippuosaajia osana oman osaamisen kehittämistä. Myös Suomessa tutkinnon suorittavat ulkomaalaiset opiskelijat tulee sitouttaa nykyistä paremmin suomalaisiin työpaikkoihin jo opiskeluvaiheessa”, kommentoi Elomaticin hallituksen puheenjohtaja Olli Manner.

Selvityksen tulokset muodostuivat kolmessa osassa. Ensin selvitettiin peruskehitys, joka kuvaa työllisten määrän kehityssuuntaa tutkintoennusteen mukaisten tutkintomäärien ja eläköitymisen erotuksena. Tämän jälkeen kyselytutkimuksen avulla tarkasteltiin työvoiman kysyntää vuosina 2017-2025 hitaan ja nopean kasvun skenaariossa. Lopuksi huomioitiin aloittajatarve eli kuinka paljon aloittavia opiskelijoita tulevaisuudessa tarvittaisiin työvoiman kysynnän täyttämiseksi. Koko selvitys liitteineen löytyy osoitteesta www.skolry.fi.